Mielipide    |   Vieraskynä

Kaupungistuminen ei ratkaise väestökysymystä

Väestöennusteet eivät aina osu oikeaan, ja valtio voi vaikuttaa alue- ja väestö­kehitykseen omilla toimillaan.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa on tämän vuosisadan puolivälissä 5,4 miljoonaa asukasta, 100 000 vähemmän kuin nyt. Tätä väestö­kehitystä on julkisessa keskustelussa pidetty hälyttävänä.

Väestöennusteen nostattama huoli perustuu ennen kaikkea kansantalouden kantokykyyn: hyvinvointivaltio ei nykyisessä laajuudessaan kestä väestörakenteen ennustettua muutosta.

Tilastokeskuksen ennuste onkin kytketty myös kaupungistumisesta käytyyn keskusteluun, jossa kaupungistuminen esitetään usein kansantalouden pelastuksena. Taustalla on ajatus kaupunkien kasvun tuottamista kasautumishyödyistä.

Kaupungistumisen näkö­kulmasta Tilastokeskuksen ennuste on toki mielenkiintoinen. Ennusteen mukaan syntyvyys olisi jo vuonna 2035 kaikissa maakunnissa alempi kuin kuolleisuus. Vuonna 2040 vain Uudenmaan ja Ahvenanmaan väkiluku kasvaisi, muuttovoiton turvin. Maakuntien ennustetaan polarisoituvan ytimiin ja reuna-alueisiin. Myös Helsingin väkiluku alkaa lopulta vähetä. Huoltosuhde vinoutuu useimmissa kaupungeissa.

Hyvinvointivaltion rakennus­kauden kokemus osoittaa, että alueittaiset väestöennusteet toteuttavat itsensä jossakin muodossa. Mekanismi on yksinkertainen: väestöennusteen pohjalta tehdään valtakunnallisia poliittisia strategioita, joilla perustellaan julkisten investointien kanavoimista valtion eri osiin. Investoinnit ruokkivat kasvua joillain alueilla, ja investointien puute rajaa kasvua toisaalla. Kasvun pohjalta tehtävät uudet ennusteet vaikuttavat seuraavaan investointisykliin.

Aluekohtaisiin väestö­ennusteisiin ei kannata luottaa liikaa. Tilastokeskuksen nyt julkistettu ennuste ulottuu vuoteen 2040. Vastaava 21 vuotta sitten julkaistu ennuste meni selvästi pieleen. Siinä ennustettiin, että vuoden 2019 Suomessa olisi 300 000 asukasta vähemmän kuin nykyisin todellisuudessa on. Ennusteessa ei otettu huomioon maahanmuuton lisääntymistä. Myös alueittain toteuma on poikennut suuresti ennusteesta.

Tuon 1990-luvulla tehdyn väestöennusteen vaikutus oli kuitenkin julkaisuhetkellä suuri. Sillä perusteltiin esimerkiksi useita merkittäviä infra­struktuuri­hankkeita, joilla vahvistettiin suurimpien kaupunkiseutujen väistämätöntä kasvua.

Uusinkin ennuste tulee vaikuttamaan yhteis­kunta­poliittiseen päätöksentekoon, ja se vaikuttaa eniten juuri nyt. Pelko ennusteen toteutumisesta johtaa hyvin todennäköisesti kaupunkien välisen kilvan kovenemiseen entisestään ja repivään kaupunkipolitiikkaan. Erilaisia kaupunkien välisiä yhteistyöryhmiä on aiempaa vai­keampaa muodostaa, kun kaupungit kilpailevat samoista investoinneista ja hyödyllisiksi koetuista asukkaista. Yhtenäisvaltion ylläpitäminen tulee entistä vai­keammaksi.

Valtiovallan suhtautuminen ennusteeseen voi olla kahtalainen. Hallitus voi tulkita ennustetta väistämättömänä kehityskulkuna. Tällöin julkiset kehityspanokset kanavoidaan niille kaupunkiseuduille, jotka näyttävät ennusteessa elin­kelpoisilta. Epätodennäköisempää on, että valtiovalta ryhtyy julkisten varojen avulla toimiin, joilla ennustettua alueellista väestökehitystä ryhdytään torjumaan.

Tilastokeskuksen ennusteet ja muut tilastot kertovat, että nykymuodossaan kaupungistuminen ei ratkaise Suomen väestökysymystä. Itse asiassa kokonaishedelmällisyysluku on Suomessa alin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla – juuri niissä maakunnissa, joissa on eniten kaupunkimaista asutusta.

Tilastokeskuksen ennusteessa joidenkin harvojen kaupunkien ennakoitu väestönlisäys perustuu lähinnä muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttoon.

Kaupungistuminen voi pelastaa Suomen väestönkasvun ainoastaan, jos maassa on myös kansainväli­sessä vertailussa riittävän houkuttelevia ja erikokoisia kaupunkeja, jotka vetävät Suomeen väkeä muualta maailmasta.

Suomi on lukuisten pienten ja keskisuurten kaupunkien maa, joka tarjoaa monipuolisia asumis­mahdollisuuksia ja hyvinvointi­valtion toimivat rakenteet. Tämä voi olla Suomelle kilpailuvaltti, joka tuo maahan väestökehityksenkin kannalta tärkeitä uusia asukkaita ja työntekijöitä.

Sami Moisio ja Tomas Hanell

Moisio on professori ja Hanell tutkijatohtori Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkijat kehittivät uuden tavan määrittää, miten vanha koira on ihmisten iässä – Laskuri kertoo tuloksen lemmikille

    3. 3

      Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    7. 7

      Antti Rinne lupasi kieltää työehto­shoppailun, mutta sellainen laki olisi ”juridisesti aivan mahdoton”, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    9. 9

      Useita valmisleipiä vedetään pois markkinoilta listeriavaaran vuoksi

    10. 10

      Kallion uudesta julkisesta käymälästä tuli hetkessä törkyinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    2. 2

      Millintarkka tiedemies vai naisia vihaava tasa-arvon vastustaja? Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan teoriat naisista ja parinmuodostuksesta saavat monet raivoihinsa

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinasta tilattujen väärennettyjen Canada Goose -untuvatakkien sisältä on paljastunut haisevia ja mätäneviä ankan osia

    4. 4

      Postin lakko vaikuttaa myös asumiseen: Jenni Timonen uhkaa jäädä vauvansa kanssa kodittomaksi, koska pankki ja vuokranantaja eivät jousta

    5. 5

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen yhä useammin: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    6. 6

      Helsingin poliisille tehty useita tutkintapyyntöjä vanhoista tv-sarjoista

    7. 7

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    8. 8

      HS-analyysi: Postin työehto­sotku on Sdp:n painajainen

      Tilaajille
    9. 9

      Alastomuus häviää somesta, se johtuu kiistellystä amerikkalaisesta laista, joka ulottaa vaikutuksensa nyt myös suomalaisten elämään

    10. 10

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteilylaivoja jäisi satamaan – Grafiikka näyttää, miten lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Viekö väärä ulkonäkö työn? Eeva-Kaisa Metsola on poikkeuksellinen näky, eikä hän suostu tinkimään tyylistään edes työpaikan vuoksi

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Tuore video näyttää: Hermosoluteknologian lisäksi maailman nuorimpana yliopistosta valmistuva Laurent Simons, 9, tykkää koirastaan ja Fortnite-pelistä

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää