Mielipide    |   Vieraskynä

Tarjouskilpailu panisi yritystuet kuriin

Tänä vuonna järjestetty uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailu on rohkaiseva esimerkki uudesta mallista.

Työryhmä toisensa perään on miettinyt yritystukien karsimista, mutta hyvätkin ehdotukset ovat vesittyneet päättäjien pöydillä. Edes tuoretta päätöstä parafiinisen dieselin verotuen leikkaamisesta ei voida pitää läpimurtona, kun tavoitteena on ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen.

Yritystukien karsimisessa ongelmaksi nousee nopeasti se, että tukien saajat pitävät erityisesti oman toimialansa tukia poikkeuksellisen tarpeellisina eikä saavutetuista eduista haluta luopua. Ja juuri tukien saajia ja heidän edunvalvojiaan päättäjät usein kuuntelevat.

Jonkin toimialan tukeminen ei ole useinkaan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Työ- ja elinkeinoministeriön yritystukineuvottelukunnan yhteydessä toimivalta tutkimusjaostolta odotetaankin paljon, kun tukien karsiminen on seuraavan kerran hallituksen pöydällä.

Kun yritystukien karsiminen on poliittisesti niin vaikeaa, voitaisiinko niiden kohdentamisessa siirtyä hallinnollisista tuista tarjouskilpailuihin? Eduskunta hyväksyi syöttötariffijärjestelmän valuvioista oppineena uusiutuvan energian tarjouskilpailuun perustuvan tukimallin kesäkuussa 2018.

Energiaviraston viime talvena järjestämä uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailu on rohkaiseva esimerkki uudesta mallista. Tarjouskilpailu onnistui, ja siitä koitui valtiolle ennakoitua vähemmän kustannuksia.

Aiempi uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmä on taannut yrityksille takuuhinnan sähkön markkinahinnasta riippumatta: yrityksille on maksettu tukea, jonka suuruus määräytyy takuuhinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen perusteella.

Sähkön alhaisen hinnan vuoksi tukisummat ovat muodostuneet ennakoitua suuremmiksi. Tukien hallinnollisesti päätetty taso ei ole myöskään seurannut teknologista kehitystä ja oppimiskäyrää tai alentanut kustannuksia ja vähentänyt tuen tarvetta.

Energiavirasto sai tarjouskilpailuun yhteensä 26 tarjousta. Tarjouksissa esitetty tuotanto ylitti kilpailtavan määrän kolminkertaisesti, ja tarjotut hinnat vaihtelivat paljon. Tämä kertoo yritysten tehneen tarjouksia juuri sellaisista tukitasoista, joilla ne saavat investoinnit kannattaviksi. Mitä pienempiä tarjous­hinnat ovat, sitä vähemmän valtiolle koituu kilpailusta kustannuksia.

Tarjouskilpailun voittaneille hankkeille tukea maksetaan tarjouksissa esitetty summa, ja tuista aiheutuu valtiolle enintään 3,5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Syöttötariffijärjestelmällä sama määrä sähköä maksaa 73 miljoonaa euroa vuodessa. Tuki-instrumentteja ja niiden kustannuksia ei voida kuitenkaan suoraan verrata keskenään, koska niillä edistetään eri kypsyysvaiheissa olevia teknologisia ratkaisuja.

Lisäksi on havaittu, että kehittyvien teknologioiden kilpailuissa tarjousten hinnat laskevat, jos tarjouskierroksia järjestetään useita peräkkäin. Esimerkiksi Saksassa aurinkosähkön tarjouskilpailussa hinnat ovat puoliintuneet neljän viime vuoden aikana, kun kierroksia on järjestetty parin kuukauden välein.

Suomessa hypoteesi laskevista hinnoista jäi uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailussa testaamatta, koska eduskunta pienensi suunniteltua kilpailtavaa tuotantoa osana kivihiilen käyttökiellon kompensaatiopakettia. Tämän seurauksena oli käytännössä mahdollista järjestää vain yksi tarjouskierros.

Lähes kaikkien suorien yritystukien kilpailuttaminen on mahdollista. Siirtymäajan hallinnollisista tuista kilpailuun pitää kuitenkin olla riittävän pitkä, ja myös toimialakohtaiset erityispiirteet on otettava huomioon. Kilpailun onnistuminen edellyttää, että tarjouksia saadaan suuremmasta määrästä tuotantoa tai palvelua kuin siitä, mikä on kilpailun kohteena. Kun tarjouskilpailu on luonteeltaan määräaikainen, siitä ei jää – toisin kuin hallinnollisessa tukijärjestelmässä – yrityksille pysyviä tukia.

Tarjouskilpailu onnistuu, kun se suunnitellaan ja toteutetaan riittävän hyvin. Onnistunut tarjouskilpailu edistää tehokkaasti tuettavaa tuotantoa tai palvelua ja kerää samalla valtiolle yrityksiltä strategista tietoa, jonka avulla valtio osaa vastaisuudessa suunnitella tuet paremmin ja yritykset osaavat hinnoitella tarjouksensa tarkemmin. Tuki ohjautuu silloin aiempaa tehokkaammin sinne, minne sen tulisikin suuntautua.

Pekka Ripatti ja Roland Magnusson

Ripatti on johtaja ja Magnusson kilpailutusasiantuntija Energiavirastossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moskovalaisesta arkistosta löytyi 53 laatikollista tietoa ”likvidoiduista punasuomalaisista”

    2. 2

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    3. 3

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Sukupolvien unelma toteutui: Kuvakooste näyttää, miten Suomi eteni EM-kisoihin

    6. 6

      Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

    7. 7

      ”Hullu suomalainen EM-ilo”, ”Ihme”, ”Ilon kyyneleet”, ulkomaiset mediat uutisoivat näyttävästi Huuhkajien historiallisen menestyksen

    8. 8

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    9. 9

      Kontulan maine on vanhentunut ja ansaitsematon, sanoo Lauttasaaresta muuttanut Kimmo Isbjörnssund

    10. 10

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    9. 9

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    10. 10

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää