Mielipide    |   Kolumni

Sote-uudistusta voi ymmärtää, jos katsoo, miten raha liikkuu

Sote-uudistus on kuin brexit: kumpikin on jumittunut alkuvaiheen poliittisiin kiistoihin, mutta vaikeammat asiat ovat vasta edessä.

Helsingin Sanomat haastatteli viime viikolla Lohjan terveys­asemalla espoolaista Per Hultia, joka sanoi näin: ”Sote on kuin brexit: se on kestänyt kauan, enkä oikein ymmärrä, mikä siinä tökkii.”

Vertaus on osuva. Britannia ei saa sovituksi, miten erota EU:sta, koska asia jumittuu toistuvasti maan parlamenttiin. Siellä puoluepoliittiset edut ajavat maan kokonaisedun ohi.

Suomessa sote-uudistus on jumittunut toistuvasti puolue- ja valtapoliittiseen kiistelyyn, eikä kelvollista lainsäädäntöä ole saatu aikaiseksi. Brexitissä ja sote-uudistuksessa on tähän asti nähty poliittista vääntöä muutoksen ensimmäisestä, helpommasta vaiheesta. Erosopimuksen jälkeen Britannian pitää neuvotella uusi suhde EU:hun. Sotessa varsinainen palvelujen uudistaminen vasta alkaisi, kun lainsäädäntö hallintomallista on valmis.

Sote-uudistuksen ymmärtämistä voi auttaa, jos katsoo, miten raha liikkuu. Raha on väline, jolla palveluja ohjataan haluttuun suuntaan. Kun kyse on vuosittain yli 20 miljardin euron potista, ei ole ihme, jos eri tahot kiistelevät siitä, kuka saa päättää näistä rahoista.

Nyt rahaa tulee liian monesta kanavasta. Sote-palveluita rahoittavat muun muassa valtio, kunnat, työnantajat, palkansaajat, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat itse. Eri lähteistä kerätty rahoitus myös kohdennetaan palveluihin eri rahoittajien – kuten kuntien, sairaanhoitopiirien ja Kelan – kautta.

Pirstaleinen järjestelmä johtaa usein tehottomaan rahankäyttöön. Kun kunnan rahoittama terveyskeskus yrittää pysyä budjetissaan, se laittaa kiireetöntä hoitoa tarvitsevat potilaat jonottamaan.

Jonottaessa vaivat voivat pahentua, minkä seurauksena potilas voi päätyä lopulta sairaalahoitoon. Mutta ne rahathan menevätkin eri budjetista. Hoito tulee kalliimmaksi, ja laskun maksaa silti kunta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt pitkän listan monikanavaisen rahoituksen haitoista. Suurin ongelma on se, että kokonaiskustannusten kasvua on vaikeaa tai jopa mahdotonta hillitä.

Pirstaleinen rahoitus vaikeuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasapainoista kehittämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä. Se kasvattaa myös alueellista ja eri väestöryhmien välistä eriarvoisuutta.

Kunnallisia palveluja ei kyetä kehittämään parhaalla mahdollisella tavalla, minkä seurauksena henkilöstöä siirtyy yksityisiin palveluihin.

Hyötylista on lyhyt: maksukykyisellä asiakkaalla on valinnanvaraa ja lääkäreillä on mahdollisuus lisäansioihin. Työssä käyvillä on keskimäärin hyvät terveyspalvelut.

Terveyskeskukset, sairausvakuutus sekä työmarkkinaosapuolten sopimukset työterveyshuollosta syntyivät 1960- ja 1970-luvuilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut annettiin kuntien vastuulle jo 1860-luvulla.

Ratkaisut toimivat aikansa, mutta maailma on muuttunut. Ikääntyvän väestön kasvava palveluntarve on jo nyt ajanut kuntia talousongelmiin. Samaan aikaan lääketiede kehittyy ja tarjolle tulee jatkuvasti kalliimpia hoitoja, joihin kaikissa sairaanhoitopiireissä ei ole varaa.

Sote-uudistuksessa pitäisi saada julkiset rahat paremmin hallintaan. Järkevintä olisi laittaa kaikki julkiset rahat yhteen kanavaan. Tätä ovat suositelleet esimerkiksi eduskunnan alaisen Sitran asiantuntijat.

Se voi kuitenkin olla poliittisesti vielä vaikeampaa kuin järjestämisvastuun siirto kuntia suuremmille alueille. Uudistukseen tulisivat silloin mukaan myös Kelan maksamat korvaukset työterveyshuollolle.

Soten hallintomallia on nyt vatvottu liian kauan. Moni asiantuntija on jo sitä mieltä, että palvelujen uudistaminen ei voi enää odottaa sitä. Useat kunnat ovatkin siirtäneet sote-vastuun kuntayhtymille, jotka ovat tehostaneet toimintaa.

Kuntayhtymät saavat kuitenkin rahansa kunnilta ja ovat nyt vaikeuksissa. Kunnat ovat leikanneet sote-budjetteja paitsi talousvaikeuksien myös sote-uudistuksen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä noin viiden miljoonan asukkaan maassa viisi aluetta voisi järjestää sote-palvelut tehokkaasti. Kaksitoista aluetta olisi aluepoliittisestikin sopiva. Vireillä on kuitenkin kahdeksantoista maakunnan malli poliittisista syistä. Nyt vielä selvitetään Uudenmaan jakamista osiin, mikä osaltaan viivyttää uudistuksen valmistelua. Järkevimmät vaihtoehdot eivät aina ole poliittisesti mahdollisia.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Venäläistoimittaja paljasti liikaa, ja sai postissa hautaseppeleen ja vuohen pään – Denis Korotkov tutkii ”Putinin kokin” tuhansia palkkasotureita

      Tilaajille
    6. 6

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    7. 7

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    8. 8

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    9. 9

      Yllätystulos EM-karsinnoissa antoi avaimet Huuhkajille: Voitto Kreikasta nostaa lähes varmasti lohkoarvonnan kolmoskoriin

    10. 10

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää