Mielipide    |   Vieraskynä

Taloutta pitää kehittää demokraattisemmaksi

Kapitalismia on syytetty kriisiherkkyydestä ja taipumuksesta kasata vaurautta jo valmiiksi varakkaimmille ihmisille.

Kylmän sodan päätyttyä moni katsoi, että kapitalismi oli osoittautunut ainoaksi toimivaksi talousjärjestelmäksi. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kritiikki kapitalismia kohtaan on kuitenkin vähitellen yltynyt. Kapitalismia syytetään kriisiherkkyydestä, kyvyttömyydestä hillitä ilmastonmuutosta sekä tai­pumuksesta kasata vaurautta jo valmiiksi varakkaimmille.

Viime aikoina myös liike-elämä on yhtynyt vahvemmin näkemykseen, jonka mukaan kapitalismia on uudistettava huomioimaan paremmin muitakin tavoitteita kuin voittojen ja osakearvojen kasvattamista.

Nykyiselle keskustelulle on monia historiallisia vertailukohtia. Huoli vaurauden ja taloudellisen vallan kasautumisesta harvoille on useaan otteeseen innoittanut vaatimuksia taloudellisesta demokratiasta.

Taloudellinen demokratia oli 1900-luvulla avainkäsite monille poliittisille ryhmille länsimaissa. Yleisesti jaettu perustavoite oli kansalaisten vahvempi osallistuminen resurssien hyödyntämistä ja jakamista koskevaan päätöksentekoon.

Käytännön toteutuksesta kuitenkin kiisteltiin. Vasemmistolle ja sosiaaliliberaaleille taloudellinen demokratia merkitsi kansantalouden julkista suunnittelua ja ohjailua, työntekijöiden valtaa työpaikoilla sekä kollektiivisia omistusmuotoja, kuten rahastoja ja osuuskuntia.

Oikeisto ja liike-elämä tarkoittivat taloudellisella demokratialla yksityisomistuksen – etenkin osakesäästämisen – laajentamista kansalaisten keskuudessa ja yhteistoimintaa työpaikoilla työnantajan päätösvalta säilyttäen. Taloudellisen demokratian nimissä 1970- ja 1980-luvuilla toteutetut uudistukset olivat lopulta lähempänä oikeiston ajatuksia, eikä käsite sittemmin ole ollut järin yleinen poliittisessa keskustelussa.

Taloudelliseen demokratiaan liittyvien vaatimusten hiipumista selittävät talousjärjestelmän muutos sekä poliittiset päätökset ja tilannekuvat muutoksen osana. Kapitalismi, jota nyt kritisoidaan, ei ole sama kuin 1970-luvulla. Tuolloin länsimaissa alettiin siirtyä säännellyistä kansantalouksista rajattomampaan maailmaan, jossa erityisesti pääoma on voinut liikkua vapaasti. Demokraattinen päätöksenteko on kuitenkin rajoittunut lähinnä kansallisvaltioiden sisälle.

Sosiaalidemokraattien ja muun vasemmiston on ollut vaikea sovittaa taloudellisen demokratian ajatuksiaan vapaiden pääomaliikkeiden maailmaan. Uudet talouspolitiikan rajoitukset – kuten muuttuvat valuuttakurssit, pääomapaon uhka ja kasvava julkinen velka – loivat dilemman, jossa talouden poliittinen ja demokraattinen hallinta ei enää näyttänyt mahdolliselta. Sen sijaan taloutta tuli liberalisoida ja markkinaehtoistaa globaalissa kilpailussa selviämiseksi ja hyvinvointivaltioiden säilyttämiseksi.

Oikeiston ja liike-elämän suhtautuminen taloudelliseen demokratiaan taas on ollut ristiriitaista kansanvallan ja kapitalismin välisen jännitteen vuoksi. Oikeisto on nähnyt markkinat yksilönvapauksien tärkeimpänä areenana, jota demokraattinen päätöksenteko saattaa rajoittaa. Toisaalta talous on esitetty objektiiviseen tietoon perustuvana alueena, jota tulee hallita asiantuntijuudella demokratian sijaan.

Yli 40 vuotta kestänyt liberaalin talouden kausi on jakanut vaurautta ja taloudellista valtaa epätasaisesti. Täystyöllisyyden saavuttamisesta on tullut vaikeaa, ja talouskriisit ovat osuneet kipeästi moniin yksilöihin ja kokonaisiin ikäluokkiin.

Viime vuosien keskustelu ilmastonmuutoksesta ja eriarvoisuudesta ei ole toistaiseksi johtanut merkittäviin talouden uudistuksiin. Niiden laatimiseksi olisi lisättävä keskustelua siitä, millainen talousjärjestelmä on demokraattinen, oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä.

Taloudellisen demokratian mallien ongelmia ovat olleet liukuminen keskitettyyn byrokratiaan tai pelkkään ruohonjuuritason osallistumiseen, joka ei tuota merkittävää muutosta. Näiden välttämiseksi useita toiminnan tasoja olisi demokratisoitava yhtäaikaisesti.

Tämä vaatii myös globaalin tason huomioimista, mikä vaikeuttaa tehtävää. Globaali demokratia saattaa olla utopia, mutta ylikansallista sopimista resurssien suuntaamisesta sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin kohteisiin on pystyttävä lisäämään. Samalla tulee tukea ruohonjuuritason demokraattisia innovaatioita, kuten osallistuvaa budjetointia ja osuuskuntamuotoisia yrityksiä.

Ilkka Kärrylä

Kirjoittaja on poliittisen historian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    2. 2

      Tuhansilla suomalaisilla on tällä viikolla totuuden hetki – Tutkijat kertovat heille perinnöllisen riskin sairastua kolmeen kansantautiin

    3. 3

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    4. 4

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    5. 5

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    6. 6

      Suomi pääsi ensimmäistä kertaa jalkapallon arvokisoihin, kaikille edes se ei riitä juhlan syyksi

    7. 7

      Taskupuheluita ja noloja sähläyksiä salasanojen kanssa: Trumpin neuvon­antaja Rudy Giuliani on teknologia­taidoiltaan aivan tavallinen seniori

    8. 8

      Poliisi ei aina peru järjestyksenvalvojan lupaa rikoksista huolimatta – edes murhan yritys ei vienyt lupaa

      Tilaajille
    9. 9

      Maahanmuuttajien kielikoulutusta arvostellaan tehottomuudesta – Uudellamaalla valvonta kiristyi ja useilta yhtiöiltä vaadittiin rahoja takaisin

    10. 10

      Yllätystulos EM-karsinnoissa antoi avaimet Huuhkajille: Voitto Kreikasta nostaa lähes varmasti lohkoarvonnan kolmoskoriin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    3. 3

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    4. 4

      Luulen olevani jo kaksikymppisen lapsen isä, voinko nostaa isyyskanteen?

    5. 5

      Urheilusivuston laskelma: Huuhkajat joutumassa EM-kisoissa samaan lohkoon maailman­rankingin ykkösen kanssa

    6. 6

      HS-analyysi: Jo ensi vuosi voi tuoda sähkö­autojen läpi­murron, mikä tarkoittaisi Antti Rinteen vero­pelkojen toteutumista

    7. 7

      Pikku­kaupungin pormestari on tekemässä yllätystä USA:n presidentti­kilvassa: nousi tärkeän osavaltion kannatuskärkeen

    8. 8

      Saako Vantaa tienata rahaa lunastamalla satoja vuosia suvun omistuksessa olleen tilan? KHO:n ratkaisussa on ongelmia, sanoo asiantuntija

    9. 9

      80 vuotta sitten vireä Helsinki eli elämänsä kevättä, mutta kaupunkilaisten toivo katkesi sotaan ja pommeihin

    10. 10

      Merkittävä asia­kirja­vuoto paljastaa, kuinka Kiinan presidentti neuvoi kurittamaan uiguureja: ”Emme anna lainkaan armoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää