Mielipide
Ei ole ihme, että lääkitykseen liittyvät virheet ovat yleisimpiä terveydenhuollon haittatapahtumia
Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotosta on kulunut noin kymmenen vuotta. Järjestelmän luonne määriteltiin valtakunnallisesti lainsäädännössä. Käytännössä paperinen lääkemääräys muutettiin sähköiseen muotoon.
Järjestelmään on samalla sisäänrakennettu kaksi valtavan mittaluokan ongelmaa: sähköisen lääkemääräyksen laatiminen ja uusiminen vie paljon aikaa, eikä järjestelmä juuri paranna potilaan ajantasaisen lääkitystiedon saatavuutta.
Reseptien uusiminen on terveyskeskusten harteilla. Uusimispyyntö tulee potilaalta omakannan tai apteekin kautta. Useita lääkkeitä käyttävän potilaan uusimispyynnöt saattavat tulla tipoittain vuoden aikana, jolloin joka uusimiskerralla (eri) lääkäri joutuu varmistamaan lääkkeen käyttöaiheen, turvallisuuden ja seurantakäyntien toteutumisen.
Uusimispyyntöjä tulee päivittäin tyypillisesti 20–30 lääkäriä kohden, ja lääkäriltä kuluu niiden käsittelyyn aikaa noin tunti päivässä. Viidensadan lääkärin työpanos kuluu Suomessa reseptien uusintaan!
Ongelmaa pahentaa sähköisen lääkemääräyksen huono käytettävyys.
Sairaalan potilastietojärjestelmässä on potilaan lääkelista, ja terveyskeskuksen potilastietojärjestelmässä on eri lääkelista. Kansallisessa reseptiarkistossa ei myöskään ole potilaan ajantasaista lääkelistaa. Siellä on kokoelma kaikista potilaalle aikojen saatossa tehdyistä lääkemääräyksistä.
Osa lääkemääräyksistä on ajankohtaisia, osa ei, ja osassa resepteissä annostusohje ei ole enää ajantasainen.
Ei ole ihme, että lääkitykseen liittyvät virheet ovat yleisimpiä terveydenhuollon haittatapahtumia.
Yksikössä, johon potilas hakeutuu hoitoon, ei tunneta potilaan lääkitystä. Tieto joudutaan haalimaan palasina eri lähteistä ja kirjaamaan ajantasainen lääkitys yksikön potilastietojärjestelmään.
Tähän menee aikaa tyypillisesti 30–60 minuuttia potilasta kohden. On jopa jouduttu palkkaamaan erillistä henkilökuntaa päivittämään potilaiden lääkelistoja.
Nämä päivittäin yksiköitä kuormittavat ongelmat ratkeaisivat, jos erillisistä lääkekohtaisista resepteistä luovuttaisiin kokonaan. Sen sijaan potilaalla olisi lääkelista. Lääkelistaa säilytettäisiin Kanta-arkistossa. Potilaan hakeutuessa hoitoon lääkelista voitaisiin siirtää napin painalluksella sairaalan tai terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään.
Lääkäri tekisi lääkemääräykset ja lääkemuutokset suoraan lääkelistaan, joka palautettaisiin Kanta-arkistoon hoitojakson päätyttyä. Apteekki toimittaisi lääkkeet listan mukaan ilman lääkekohtaisia reseptejä. Lääkkeiden toimitukseen riittäisi hoitavan lääkärin hyväksymismerkintä 1–2 vuoden välein.
Sähköinen lääkemääräys määrittelyineen on kirjattu lakiin. Lain valmistelu tämän terveydenhuollon suurimman toiminnallisen ongelman ratkaisemiseksi on aloitettava heti.
Antti Saramies
lääkäri, Kuopio
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Järjestelmään on samalla sisäänrakennettu kaksi valtavan mittaluokan ongelmaa: sähköisen lääkemääräyksen laatiminen ja uusiminen vie paljon aikaa, eikä järjestelmä juuri paranna potilaan ajantasaisen lääkitystiedon saatavuutta.
Reseptien uusiminen on terveyskeskusten harteilla. Uusimispyyntö tulee potilaalta omakannan tai apteekin kautta. Useita lääkkeitä käyttävän potilaan uusimispyynnöt saattavat tulla tipoittain vuoden aikana, jolloin joka uusimiskerralla (eri) lääkäri joutuu varmistamaan lääkkeen käyttöaiheen, turvallisuuden ja seurantakäyntien toteutumisen.
Uusimispyyntöjä tulee päivittäin tyypillisesti 20–30 lääkäriä kohden, ja lääkäriltä kuluu niiden käsittelyyn aikaa noin tunti päivässä. Viidensadan lääkärin työpanos kuluu Suomessa reseptien uusintaan!
Ongelmaa pahentaa sähköisen lääkemääräyksen huono käytettävyys.
Sairaalan potilastietojärjestelmässä on potilaan lääkelista, ja terveyskeskuksen potilastietojärjestelmässä on eri lääkelista. Kansallisessa reseptiarkistossa ei myöskään ole potilaan ajantasaista lääkelistaa. Siellä on kokoelma kaikista potilaalle aikojen saatossa tehdyistä lääkemääräyksistä.
Osa lääkemääräyksistä on ajankohtaisia, osa ei, ja osassa resepteissä annostusohje ei ole enää ajantasainen.
Ei ole ihme, että lääkitykseen liittyvät virheet ovat yleisimpiä terveydenhuollon haittatapahtumia.
Yksikössä, johon potilas hakeutuu hoitoon, ei tunneta potilaan lääkitystä. Tieto joudutaan haalimaan palasina eri lähteistä ja kirjaamaan ajantasainen lääkitys yksikön potilastietojärjestelmään.
Tähän menee aikaa tyypillisesti 30–60 minuuttia potilasta kohden. On jopa jouduttu palkkaamaan erillistä henkilökuntaa päivittämään potilaiden lääkelistoja.
Nämä päivittäin yksiköitä kuormittavat ongelmat ratkeaisivat, jos erillisistä lääkekohtaisista resepteistä luovuttaisiin kokonaan. Sen sijaan potilaalla olisi lääkelista. Lääkelistaa säilytettäisiin Kanta-arkistossa. Potilaan hakeutuessa hoitoon lääkelista voitaisiin siirtää napin painalluksella sairaalan tai terveyskeskuksen potilastietojärjestelmään.
Lääkäri tekisi lääkemääräykset ja lääkemuutokset suoraan lääkelistaan, joka palautettaisiin Kanta-arkistoon hoitojakson päätyttyä. Apteekki toimittaisi lääkkeet listan mukaan ilman lääkekohtaisia reseptejä. Lääkkeiden toimitukseen riittäisi hoitavan lääkärin hyväksymismerkintä 1–2 vuoden välein.
Sähköinen lääkemääräys määrittelyineen on kirjattu lakiin. Lain valmistelu tämän terveydenhuollon suurimman toiminnallisen ongelman ratkaisemiseksi on aloitettava heti.
Antti Saramies
lääkäri, Kuopio
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Lääketiede Seuraa
- Lääkkeet Seuraa
- Sairaanhoito Seuraa
- Sosiaali- ja terveydenhuolto Seuraa
Kommentit