Mielipide
Laajan sähkökatkon tai telekatkon heikoin lenkki on varmistettava
Timo Lehtimäki ja Jukka Ruusunen kirjoittivathttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000006303366.html tärkeästä, koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttavasta riskistä laajan sähkö- tai telekatkon sattuessa (HS Mielipide 11.11.). Nopeasti digitalisoituva ja älykkäiden palvelujen yhteiskunta edellyttää tulevaisuudessa toimintavarmoja sähkö- ja viestiverkkoja.
Hädän hetkellä älypuhelin on hyödytön, jos matkapuhelinverkko ei toimi ja hätänumeroon ei saa yhteyttä. Hyvässä muistissa ovat vielä vuodenvaihteen 2017–2018 pitkittyneet sähkökatkot Kainuussa sekä kuluvan vuoden tammikuun Aapeli-myrskyn aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot. Kainuussa avuksi tarvittiin jo Puolustusvoimien kalustoa. Haja-asutusalueella varauduttiin jopa eräiden erityisryhmien evakuointeihin. Laajoissa ja pitkittyneissä sähkökatkoissa sähköjärjestelmään ja samalla matkapuhelinverkkoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet ja kasvavat yhä.
Euroopan komission asetus (EU 2017/2196)https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017R2196&from=EN velvoittaa sähköverkon käytön palautuksen kannalta merkittäviä osapuolia toteuttamaan 24 tunnin toimintakykyä viimeistään joulukuussa 2022. Erityisen tärkeää tämä olisi myös haja-asutusalueella sijaitsevilla matkapuhelinverkon tukiasemilla ja kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisverkon tukiasemilla, joita on nyt noin 1 400.
Matkapuhelinverkon varmistaminen ei edellytä kaikkien noin 10 000 aseman samanaikaista varmentamista. Asiassa tulee edetä suunnitelmallisesti ja priorisoiden. Tukiasemien akkuvarmennus on nykyisin pääsääntöisesti 3–6 tuntia. Pidempiaikaisella, vähintään 24 tunnin varavoimalla tulee varmentaa riskialttiiden ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden tukiasemakohteiden toimivuus. Onko edes 24 tunnin varautuminen riittävä? Varmennettavia kohteita arvioidaan olevan muutamia tuhansia sisältäen nykyisen viranomaisverkon kohteet.
Mittavien kertainvestointien sijaan varavoimaongelma on mahdollista ratkaista esimerkiksi ostopalveluna. Varavoimapalvelun kustannus voidaan siirtää huoltovarmuusmaksun tyyppisenä palveluiden loppukäyttäjille eli yli yhdeksälle miljoonalle matkapuhelinliittymälle. Tässä palvelumallissa kustannustaso liittymää kohden olisi suuruusluokaltaan alle euron kuukaudessa.
Tämä matkapuhelinverkon huoltovarmuusmaksu vaikuttaa kohtuulliselta, jos kustannusta verrataan esimerkiksi sähkössä tai liikennepolttoaineiden hinnassa perittävään huoltovarmuusmaksuun. Esimerkiksi bensiinimoottorisella autolla 20 000 kilometriä vuodessa ajava maksaa huoltovarmuusmaksua noin 0,80 euroa kuukaudessa. Suomessa päättäjien tulee nopeasti ryhtyä toimiin, joilla varmennetaan myös teleyhteyksien toimintavarmuus jo kansalaisten turvallisuudenkin vuoksi.
Juha Koskinen
toimitusjohtaja, Leppäkosken sähkö oy
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Hädän hetkellä älypuhelin on hyödytön, jos matkapuhelinverkko ei toimi ja hätänumeroon ei saa yhteyttä. Hyvässä muistissa ovat vielä vuodenvaihteen 2017–2018 pitkittyneet sähkökatkot Kainuussa sekä kuluvan vuoden tammikuun Aapeli-myrskyn aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot. Kainuussa avuksi tarvittiin jo Puolustusvoimien kalustoa. Haja-asutusalueella varauduttiin jopa eräiden erityisryhmien evakuointeihin. Laajoissa ja pitkittyneissä sähkökatkoissa sähköjärjestelmään ja samalla matkapuhelinverkkoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet ja kasvavat yhä.
Euroopan komission asetus (EU 2017/2196)https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32017R2196&from=EN velvoittaa sähköverkon käytön palautuksen kannalta merkittäviä osapuolia toteuttamaan 24 tunnin toimintakykyä viimeistään joulukuussa 2022. Erityisen tärkeää tämä olisi myös haja-asutusalueella sijaitsevilla matkapuhelinverkon tukiasemilla ja kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisverkon tukiasemilla, joita on nyt noin 1 400.
Matkapuhelinverkon varmistaminen ei edellytä kaikkien noin 10 000 aseman samanaikaista varmentamista. Asiassa tulee edetä suunnitelmallisesti ja priorisoiden. Tukiasemien akkuvarmennus on nykyisin pääsääntöisesti 3–6 tuntia. Pidempiaikaisella, vähintään 24 tunnin varavoimalla tulee varmentaa riskialttiiden ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden tukiasemakohteiden toimivuus. Onko edes 24 tunnin varautuminen riittävä? Varmennettavia kohteita arvioidaan olevan muutamia tuhansia sisältäen nykyisen viranomaisverkon kohteet.
Mittavien kertainvestointien sijaan varavoimaongelma on mahdollista ratkaista esimerkiksi ostopalveluna. Varavoimapalvelun kustannus voidaan siirtää huoltovarmuusmaksun tyyppisenä palveluiden loppukäyttäjille eli yli yhdeksälle miljoonalle matkapuhelinliittymälle. Tässä palvelumallissa kustannustaso liittymää kohden olisi suuruusluokaltaan alle euron kuukaudessa.
Tämä matkapuhelinverkon huoltovarmuusmaksu vaikuttaa kohtuulliselta, jos kustannusta verrataan esimerkiksi sähkössä tai liikennepolttoaineiden hinnassa perittävään huoltovarmuusmaksuun. Esimerkiksi bensiinimoottorisella autolla 20 000 kilometriä vuodessa ajava maksaa huoltovarmuusmaksua noin 0,80 euroa kuukaudessa. Suomessa päättäjien tulee nopeasti ryhtyä toimiin, joilla varmennetaan myös teleyhteyksien toimintavarmuus jo kansalaisten turvallisuudenkin vuoksi.
Juha Koskinen
toimitusjohtaja, Leppäkosken sähkö oy
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitushttp://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit