Mielipide    |   Vieraskynä

Metsien käytöstä pitää saada kokonaisnäkemys

Sellutehdasinvestointien tukemisesta on voitava päättää yhteiskunnan edun mukaisesti.

Jos Suomeen kaavaillut sellu­tehdas­investoinnit toteutuvat, metsien hakkuut lisääntyvät. Tähän liittyy vastakkaisia näkemyksiä. Osa pitää investointeja globaalina ekotekona, osa kantaa huolta hakkuiden ilmasto- ja moni­muotoisuus­vaikutuksista. Päättäjien päänvaiva on se, että lisä­hakkuut tuovat tuloa ja työllisyyttä, mutta Suomen maankäyttö­sektorin hiili­nielu pienenee, hiili­neutraalius­tavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaikeutuu, ja maan­käyttö­sektorista voi tulla EU:n laskenta­säännöissä päästö­lähde.

Argumentoinnissa korostuu yksioikoinen ”totuus”. Tarvitsemme kuitenkin tasapainoisen kokonaiskuvan metsien käytön vaikutuksista ilmastoon ja kansantalouteen.

Toteutuessaan neljä sellutehdasta käyttävät 17 miljoonaa kuutiometriä puuta. Hakkuita täytyy lisätä vähintään 21 miljoonalla kuutiolla. Vaikka 30 prosenttia puun ­lisätarpeesta korvattaisiin tuonnilla, uudet investoinnit, kivihiilen alasajo ja turpeen käytön puolittaminen nostavat kotimaiset vuosihakkuut viime vuoden 78 miljoonasta kuu­tiosta vähintään 95 miljoonaan kuutioon vuoteen 2030 mennessä.

Suunniteltu lisähakkuutarve on jotain muuta kuin Euroopan unionin maankäyttösektorin asetus (lulucf) näyttää kaudella 2021–2030 mahdollistavan. Asetuksen mukaan kukin jäsenmaa ehdottaa metsien hyödyntämisessä tiettyä nielutasoa ylläpitävää vertailutasoa, jonka komissio sitten vuonna 2020 päättää.

Suomen päivitetty esitys julkaistaan joulukuussa. Luonnonvara­keskuksen (Luke) uusi metsänielun nykykehitysskenaario enteilee haasteita Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle. Jo 80 miljoonan kuution hakkuilla päädytään vain 17,9 miljoonan hiilidioksidi­ekvivalenttitonnin lulucf-sektorin nettonieluun vuonna 2035. Hiilineutraaliustavoite edellyttäisi, että nykyiset 56 miljoonan tonnin päästöt vähennetään nettonielun tasolle, siis alle 18 miljoonaan tonniin.

Lulucf-asetus mahdollistaa Suomelle noin viisi miljoonaa kuutiometriä vertailutasoa suu­remmat vuosi­hakkuut vuosina 2021–2030, mutta vain, jos lulucf-sektori ei EU:ssa muodostu laskennallisesti päästölähteeksi. Jos tätä niin sanotun metsäjouston mahdollisuutta käytetään, Suomi ei voi kompensoida metsänielulla muun maankäyttösektorin päästöjä. Tällöin maankäyttösektori kokonaisuudessaan uhkaa tulla EU:n laskennassa päästö­lähteeksi. Ongelmia aiheuttaa etenkin pellonraivauksesta ja maankäytöstä johtuva metsäkato, josta syntyy vuosittain päästöjä noin kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Tilanteesta tulee erityisen paha, jos hakkuut ylittävät metsäjoustot. Tällöin metsämaakin muodostuu laskennassa päästölähteeksi. Jos hiilinielu sen sijaan ylittää vertailu­tason 2,5 miljoonalla hiilidioksiditonnilla, tämä määrä voidaan käyttää vuosittain maankäyttösektorin päästöjen kompensaatioon.

Maankäyttösektorin päästöt, jotka ylittävät EU-asetuksen rajat, tulee kompensoida joko vähentämällä taakanjakosektorin – kuten liikenteen ja maatalouden – päästöjä tai ostamalla muilta jäsenmailta lulucf-sektorin nieluylijäämää. Näiden nieluhyvitysyksiköiden hinnasta tai myyntiin tulevasta määrästä ei ole vielä tietoa. Päästövähennykset taakanjakosektorilla ovat kalliita: ­jopa 100–150 euroa vähennettyä hiilidioksiditonnia kohti.

Valtio vastaa maankäyttösektorin päästöistä ja niiden kompensoinnin kustannuksista. Edessä on arvioinnin ja keskustelun paikka. Olisiko esimerkiksi taloudellisesti järkevämpää rajoittaa metsäkatoa saman päästömäärän verran kuin metsien käyttöä? Entä jos ainakin jotkin kaavailluista selluhankkeista toteutetaan ja maankäyttösektori on kaikkien metsänhoito- ja päästö­vähennysten jälkeenkin päästölähde? Joutuvatko veronmaksajat tukemaan metsäsektoria kahdesti – maksamaan ensin ­investointituet ja sitten päästöjen kompensaatiot?

Lisääntyvien hakkuiden vuoksi muu yhteiskunta joutuu kasvattamaan päästövähennyksiä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Ei siis ole yhdentekevää, onko metsämaan nettohiilinielu 20 vai 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Metsien käytön lisäämisen hyödyt ja haitat tulisi saada tutkitun tiedon kautta näkyviin. Kuvaan pitäisi lisätä myös metsien monimuotoisuus ja vesistöt. Vain näin investoinneista voidaan päättää yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti.

Markku Ollikainen ja Jyri Seppälä

Ollikainen on professori Helsingin yliopistossa ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja. Seppälä on professori Suomen ympäristökeskuksessa ja Suomen ilmastopaneelin jäsen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    2. 2

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Pakinoitsija Kuukautinen kuunteli miespuolisten synnyttäjien kokemuksia: ”Kätilö totesi, että täällähän on isännällä kohdunsuu 9 cm auki!”

    6. 6

      Kaksi alkuperäiskansaan kuuluvaa miestä ammuttiin keskellä tietä Brasiliassa

    7. 7

      Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

    8. 8

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    9. 9

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    10. 10

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    3. 3

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    6. 6

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    10. 10

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää