Mielipide    |   Kolumni

Suomalaisten täytyy oppia elämään myös sen kanssa, että sodan kokemukset siirtyvät kauaksi historiaan

Mitkä voimat pitävät jatkossa yhteiskuntaa koossa?

Tänä syksynä Euroopassa on muisteltu ahkerasti, millainen käännekohta Berliinin muurin murtuminen oli kolmekymmentä vuotta sitten. Itäblokki mureni, ja Neuvostoliiton valtapiiriin kuuluneet maat pääsivät valitsemaan sekä johtajansa että kumppaninsa.

Suomen kannalta suurimmat muutokset olivat syksyllä 1989 vielä edessä. Neuvostoliitto oli yhä olemassa, eivätkä Baltian maat olleet vielä onnistuneet palauttamaan itsenäisyyttään, mutta paine kasvoi.

Suomalaiset käviät pian muurin murruttua läpi talvisodan syttymisen 50-vuotismuistoa.

Lähes kaikilla aikuisilla oli kosketus sota-aikaan joko omakohtaisesti tai vanhempiensa kautta. Moni veteraani oli vasta siirtynyt eläkkeelle. Evakkotaipaleelle joutuneista nuorimmat olivat keski-ikäisiä.

Viimeiset talvisodan ajan kansanedustajat olivat yhä elossa. Peres­troika oli itänaapurissa kuitenkin edennyt niin pitkälle, että suomalaista historiakeskustelua ei enää hallinnut puoliksi sisäpoliittinen väittely siitä, mitä Suomessa tehtiin väärin ennen sotaa. Nyt saivat tilaa myös tavallisten ihmisten tunteet.

suomalaiset selittävät ulkomaalai­sille yhteiskuntansa erityispiirteitä usein sotien kokemuksilla. Niiden takia poliittiset raja-aidat on helpompi ylittää ja asiat hoidetaan mieluummin sopimalla kuin riitelemällä. Kun asuu maantieteen puolesta hankalassa paikassa, kaikki ovat lopulta samassa veneessä.

Sodilla on selitetty blokkipolitiikan puuttumista, sopimuksiin perustuvia työmarkkinoita, laajaa hyvinvointivaltiota ja konsensusta.

Vaikka todellisuus olisi moni­mutkaisempi, omassa ajattelussa nykytilalle halutaan kuitenkin löytää selitys oman maan historiasta.

Sodan varjo on ollut pitkä. Se on ulottunut näihin päiviin asti.

Kolmekymmentä vuotta on varsinkin taaksepäin katsoen ohikiitävä hetki, mutta ainakin vuoden 1989 jälkeen Suomi on muuttunut paljon.

Vaikka sodista puhutaan ja ne näkyvät kirjakauppojen ja lehtihyllyjen tarjonnassa, kyse on useimmille jo kaukaisesta historiasta.

Aikuisena sota-ajan kokeneita on enää harvalukuinen joukko. Nykyisten lapsiperheiden isovanhemmistakin merkittävä osa on syntynyt sotien jälkeen.

Jos sodan opetukset ovat edellisten vuosikymmenten ajan vaikuttaneet suomalaisten arvoihin ja kykyyn tehdä yhteistyötä, mitä on nyt edessä, kun henkinen yhteys niiden vuosien kokemuksiin ohenee?

Mielipiteiden kärjistyminen, elämä omissa kuplissa, ennakkoluuloisuus toisella tavalla eläviä ja ajattelevia kohtaan, kyvyttömyys kompromisseihin ja päätöksiin – voisiko kyse olla siitä, että sodan kokemuksiin nojannut tapa ajatella Suomea yhteisönä on hiipunut eikä tilalle ole kasvanut uutta yhdistävää tekijää?

Yhdellä tekijällä selittäminen tuskin toimii tässäkään hyvin. Moni suomalainen erityispiirre oli menneinä vuosikymmeninä vain yleiseurooppalaisen teeman muunnelma, ja myös nyt oman yhteiskunnan uudet ilmiöt ovat näkyviä muissakin maissa.

Olennainen näkökulma on kuitenkin se, miten suomalaiset kertovat itselleen oman tarinansa. Mikä on se syy, jonka takia olisi nyt syytä kokea yhteyttä myös muihin täällä asuviin taustasta, mielipiteistä ja asuinpaikasta huolimatta? Miksi pitäisi kantaa huolta ihmisistä, joiden elämänpiiriä ei edes tunne?

Kahdeksankymmenen vuoden takaiset vaiheet eläneet sanovat kokeneensa, että kaikkia tarvittiin. Nyt tarvitaan samaa osallisuuden kokemusta.

On ristiriitaista, että rauhan aikana eläminen voi tuntua ongelmalta. Viime vuosisadan alkupuolen eläneiden suurin toivomus on luultavasti ollut, että seuraavat polvet saisivat elää rauhassa.

Ongelman ydin ei tietenkään ole rauha vaan se, mitkä ovat yhteiskuntaa koossa pitävät voimat, kun sotavuodet jäävät entistä kauemmaksi historiaan.

Kun suomalaiset ryhtyvät pohtimaan, ketkä kuuluvat samaan joukkoon, luetteloon tulee helposti ominaisuuksia: syntyperä, ihonväri, äidinkieli ja vakaumus. Näistä lähtökohdista voi syntyä vastakkainasettelu meihin ja muihin.

Olisi parempi, että yhdistävänä tekijänä olisivat pelisäännöt: näin kohtelen muita, näin saan itse toimia, ja näin ratkaistaan ristiriidat.

Tällaisessa ajattelussa vastuun kokeminen muista suomalaisista ei kilpaile sen kanssa, että tuntee vastuuta myös valtioiden rajojen yli.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    2. 2

      Helsingin päättäjissäkin on useamman hitas-asunnon omistajia: ”Olen ostanut asunnot ollessani vielä opiskelija”, kertoo Sdp:n Eveliina Heinäluoma

      Tilaajille
    3. 3

      Tuhannet suomalaiset saavat pian rikos­historian huume­kaupoista pimeässä verkossa – Hakkeri kertoo nyt, miksi tarina verkon anonyymistä huume­keitaasta oli valhetta

      Tilaajille
    4. 4

      Yhdysvaltojen uusinta Selviytyjät-kautta ravisuttaa #metoo-tapaus – ensimmäistä kertaa kilpailija poistettiin muulla kuin heimoneuvoston äänestyksellä

    5. 5

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    6. 6

      Mihin tv-toimittaja tarvitsee korkokenkiä? Kirsi Alm-Siira ja Annika Damström kertovat, millaista palautetta katsojilta tulee

      Tilaajille
    7. 7

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    8. 8

      Pyllistin hanuritohtorille Thaimaassa – sillä hetkellä en tiennyt, että olin matkailutrendin edelläkävijä

    9. 9

      Painonnostaja Teemu Roininen ryhtyi vegaaniksi parantaakseen tuloksiaan – Miten siinä kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Suomalaisten univelka lisääntyy, ja se altistaa sairauksille – Tämä laaja tiede­artikkeli kertoo, miksi sisäinen kellomme sekosi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katri Kulmuni pyysi anteeksi Instagram-kyselyään al-Holin leiriläisistä – Ehti herättää laajaa arvostelua: ”Ihan oikeasti, Suomi?” kysyi ihmis­oikeusjärjestö

    2. 2

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    3. 3

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    4. 4

      Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen allekirjoitti al-Holin suomalaisten palauttamista koskevan asia­kirjan, valio­kunnassa hän kiisti tietävänsä suunnitelmasta – näin Kolehmainen kommentoi

      Tilaajille
    5. 5

      Aivotutkija suunnitteli ohjelman, jonka avulla mikä tahansa elämänmuutos helpottuu – Seitsemän neuvoa, joiden avulla pääset eroon tunnesyömisestä tai turhasta valvomisesta

      Tilaajille
    6. 6

      Trump käski Greta Thunbergiä ”chillaamaan”, Thunberg näpäytti takaisin – ja sai tuekseen myös Michelle Obaman

    7. 7

      Kommentti: Katri Kulmunin Instagram-äänestys paljastaa, miten hallituksessa jonkun on pian pakko tinkiä periaatteistaan

      Tilaajille
    8. 8

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    9. 9

      HS:n piparikisassa ei pelätty ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin – Äänestä omaa suosikkiasi pipariteoksista

    10. 10

      Toimitusjohtaja hankki Helsingistä kymmenen hitas-asuntoa – Asuntokriisin helpottajaksi luotua järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    4. 4

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    9. 9

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää