Lasta on turha hätistää pois älylaitteelta ja kehottaa lukemaan, jos aikuinen ei itse näytä mallia

Lasten ja nuorten lukuinnon väheneminen ja lukutaidon heikkeneminen on herättänyt viime vuosina suurta huolta. Syytä on etsitty kilpailevista ajanvietetavoista, esimerkiksi älypuhelimien tarjonnasta, suoratoistopalveluista ja pelimaailman houkuttelevuudesta.

Aikuisten pitää kiinnostua lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Niin kauan kuin aikuiset eivät lue lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja tuo sitä esille mediassa, on turha syyttää lapsia ja nuoria siitä, että kirjat eivät kiinnosta heitä.

Suomessa ilmestyy vuosittain yli tuhat uutta lasten- ja nuortenkirjaa. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon esiraati lukee niistä noin kaksisataa ehdolle lähetettyä teosta ja valitsee kuusi ehdokaskirjaa. Nyt ajankohtaiset kuusi kirjaa ovat ne, jotka pääsevät esille päivälehtien palstoilla, radiossa ja televisiossa.

Muista palkintoehdokkuuksista saatetaan uutisoida paikallisesti tai pikku-uutisella. Kuuden kirjan tuominen esille vuosittain ei riitä, kun lasten- ja nuortenkirjallisuuden ikähaitari on nollasta kahteenkymmeneen ja lajeja on sarjakuvasta runoihin, kuvakirjoista nuorten aikuisten romaaneihin ja tietokirjoihin. Liian moni kirja jää kokonaan vaille huomiota.

Median tulee nostaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta esille paljon nykyistä monipuolisemmin. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden aiheiden kirjo on laaja ja kiinnostavia tekijöitä löytyy niin kirjailijoiden, kuvittajien kuin kääntäjienkin joukosta.

Lastenkirjallisuudessa on aineksia henkilöhaastatteluihin, ilmiöjuttuihin, tietovisoihin ja ajankohtaisohjelmiin. Lasten- ja nuortenkirjat ansaitsevat myös nykyistä enemmän asiantuntevaa kirjallisuuskritiikkiä.

Kun lapsia ja nuoria innostetaan lukemaan, tärkeintä on löytää juuri oikea kirja jokaiselle lapselle. Kirjan on oltava aiheeltaan sopiva ja sen pitää vastata lukutaidon tasoa. Monissa perheissä luetaan ääneen alle kouluikäisille lapsille. Kuitenkin koululaiset, jotka lukevat jo itse, kaipaavat yhtä lailla jaettuja kokemuksia kirjallisuudesta. Siksi koululaisillekin kannattaa lukea ääneen säännöllisesti.

Aikuisen on helpompi suositella lasten- ja nuortenkirjaa, jonka hän on itse lukenut. Kirjan pohjalta keskustelua voi jatkaa esimerkiksi tunteisiin, ihmissuhteisiin tai ajankohtaisiin ongelmiin.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus on ketterää ja reagoi nopeasti ajassa ja yhteiskunnassa puhuttaviin aiheisiin ja ilmiöihin. Laadukas lasten- ja nuortenkirjallisuus tarjoaa ajateltavaa aikuisellekin.

Lasta on turha hätistää pois älylaitteelta ja kehottaa keskittymään lukemiseen, jos aikuinen ei itse näytä mallia. Jokainen voi lukea omaa kirjaansa, mutta parhaiten aikuinen pääsee lapsen maailmaan lukemalla välillä saman kirjan kuin lapsi. Perheissä tulisi löytää aikaa sekä yhdessä ääneen lukemiselle että hetkille, jolloin jokainen lukee omaa kirjaansa.

Lastenkirjainstituutti on Lastenkirjat esiin! -hankkeessaan rakentanut uuden lasten- ja nuortenkirjallisuusportaalin Lukemonhttps://lukemo.fi/, jossa esitellään kaikki lasten- ja nuortenkirjat vuodesta 2018 lähtien.

Haastamme kaikki lapset ja aikuiset etsimään itseään kiinnostavia lasten- ja nuortenkirjoja, lukemaan niitä yhdessä ja keskustelemaan kirjoista.

Kaisa Laaksonen

toiminnanjohtaja, Lastenkirjainstituutti


Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.