Mielipide
Kouluruoan kaloritiedot eivät kuulu oppilaille – niistä on vain haittaa
Viime viikolla lehdissä ja sosiaalisessa mediassa puhutti kouluruoan energia- ja ravintoainesisältöjen näkyminen eri ruokapalveluntarjoajien sovelluksissa ja kotisivuilla.
Avoimuuden ja julkisuuden periaate on kannatettava monessa asiassa, mutta ruokien energia- ja ravintoainesisältöjen julkaiseminen kalori- ja grammatasolla on sellaista tietoa, joka ei kuulu kouluruokailuun. Ainoastaan diabetesta sairastavat voivat hyötyä hiilihydraattien grammamääristä, mutta kaloritietoa hekään eivät tarvitse. Ruoan ainesosa- ja allergeenitiedot ovat asia erikseen.
Ruokien energia- ja ravintoainesisältöjen tarkkailu ei kuulu terveeseen ruoka- tai kehosuhteeseen minkään ikäisillä. Kalori- ja grammamäärien vahtiminen ja laskeminen ohjaa huomiota pois kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelusta eli intuitiivisen syömisen taidosta. Erityisen haitallista tämä on lapsilla ja nuorilla, jotka vasta opettelevat kasvavan, muuttuvan ja itsenäistyvän kehonsa kanssa itselleen sopivaa syömistapaa ja -tahtia.
Terveen ruokasuhteen ja ruokakasvatuksen pohjan muodostavat nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelun ja kunnioittamisen lisäksi ruokavalion monipuolisuus ja täysipainoisuus, joustava syöminen ja ruoasta nauttiminen.
Kouluruokailun haasteena on pääsääntöisesti se, että oppilaat syövät liian vähän. Heitä pitäisikin kannustaa syömään riittävästi päivän energiatarpeeseen nähden. Koululounaan tulisi täyttää päivän energiantarpeesta noin kolmasosa. On vaikea uskoa, että hoikkuutta ihannoivassa, lihavuuskammoisessa yhteiskunnassa kaloritieto kannustaisi koululaisia syömään enemmän ja monipuolisemmin, päinvastoin.
Syömishäiriötä sairastavalle tai riskiryhmässä olevalle kaloritieto on erittäin vahingollista, jopa kohtalokasta. Vaikka diagnosoituja syömishäiriöitä on vain muutamalla prosentilla väestöstä, eri tavalla oireilevia on paljon enemmän.
Lea Hautalan väitöstutkimuksen (2018) mukaan 13–17-vuotiaista hallitsematonta syömistä esiintyy 15 prosentilla tytöistä ja 9 prosentilla pojista. Epäterveenä laihdutuskeinona paastoamista esiintyy 12 prosentilla tytöistä ja 10 prosentilla pojista ja itse aiheutettua oksentamista 10 prosentilla tytöistä ja 7 prosentilla pojista. Lisäksi häiriintyneellä keho- ja ruokasuhteella oireilee vielä suurempi määrä koululaisia.
Syömishäiriölle kaikenlainen ruokaan liittyvä numerotieto on polttoainetta, joka vahvistaa oireilua. Syömishäiriötä sairastava yrittää pitää ahdistuksen kurissa takertumalla numeroihin ja muokkaamalla syömistä numeroiden sanelemalla tavalla.
Kouluruokailutilanteet ovat syömishäiriötä sairastaville nuorille muutenkin äärimmäisen haastavia. Tieto ruokien kalorimääristä ja energiasisällöistä pahentaa syömishäiriötä eikä auta ketään toipumaan. Lopetetaan turhan kaloritiedon tarjoaminen koululaisille ja autetaan heitä sen sijaan kohti tervettä ruoka- ja kehosuhdetta.
Kirsi Broström
toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto Syli ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Avoimuuden ja julkisuuden periaate on kannatettava monessa asiassa, mutta ruokien energia- ja ravintoainesisältöjen julkaiseminen kalori- ja grammatasolla on sellaista tietoa, joka ei kuulu kouluruokailuun. Ainoastaan diabetesta sairastavat voivat hyötyä hiilihydraattien grammamääristä, mutta kaloritietoa hekään eivät tarvitse. Ruoan ainesosa- ja allergeenitiedot ovat asia erikseen.
Ruokien energia- ja ravintoainesisältöjen tarkkailu ei kuulu terveeseen ruoka- tai kehosuhteeseen minkään ikäisillä. Kalori- ja grammamäärien vahtiminen ja laskeminen ohjaa huomiota pois kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelusta eli intuitiivisen syömisen taidosta. Erityisen haitallista tämä on lapsilla ja nuorilla, jotka vasta opettelevat kasvavan, muuttuvan ja itsenäistyvän kehonsa kanssa itselleen sopivaa syömistapaa ja -tahtia.
Terveen ruokasuhteen ja ruokakasvatuksen pohjan muodostavat nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelun ja kunnioittamisen lisäksi ruokavalion monipuolisuus ja täysipainoisuus, joustava syöminen ja ruoasta nauttiminen.
Kouluruokailun haasteena on pääsääntöisesti se, että oppilaat syövät liian vähän. Heitä pitäisikin kannustaa syömään riittävästi päivän energiatarpeeseen nähden. Koululounaan tulisi täyttää päivän energiantarpeesta noin kolmasosa. On vaikea uskoa, että hoikkuutta ihannoivassa, lihavuuskammoisessa yhteiskunnassa kaloritieto kannustaisi koululaisia syömään enemmän ja monipuolisemmin, päinvastoin.
Syömishäiriötä sairastavalle tai riskiryhmässä olevalle kaloritieto on erittäin vahingollista, jopa kohtalokasta. Vaikka diagnosoituja syömishäiriöitä on vain muutamalla prosentilla väestöstä, eri tavalla oireilevia on paljon enemmän.
Lea Hautalan väitöstutkimuksen (2018) mukaan 13–17-vuotiaista hallitsematonta syömistä esiintyy 15 prosentilla tytöistä ja 9 prosentilla pojista. Epäterveenä laihdutuskeinona paastoamista esiintyy 12 prosentilla tytöistä ja 10 prosentilla pojista ja itse aiheutettua oksentamista 10 prosentilla tytöistä ja 7 prosentilla pojista. Lisäksi häiriintyneellä keho- ja ruokasuhteella oireilee vielä suurempi määrä koululaisia.
Syömishäiriölle kaikenlainen ruokaan liittyvä numerotieto on polttoainetta, joka vahvistaa oireilua. Syömishäiriötä sairastava yrittää pitää ahdistuksen kurissa takertumalla numeroihin ja muokkaamalla syömistä numeroiden sanelemalla tavalla.
Kouluruokailutilanteet ovat syömishäiriötä sairastaville nuorille muutenkin äärimmäisen haastavia. Tieto ruokien kalorimääristä ja energiasisällöistä pahentaa syömishäiriötä eikä auta ketään toipumaan. Lopetetaan turhan kaloritiedon tarjoaminen koululaisille ja autetaan heitä sen sijaan kohti tervettä ruoka- ja kehosuhdetta.
Kirsi Broström
toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto Syli ry
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Koulu Seuraa
- Ravitsemus Seuraa
- Ruoka Seuraa
- Syömishäiriöt Seuraa
Kommentit