Mielipide
Kuntalaisuuspakko edistäisi kotoutumista
Kotoutumisen ongelmat puhuttavathttps://www.hs.fi/paivanlehti/14112019/art-2000006306048.html taas (HS Kotimaa 14.11.).
Olen tehnyt töitä traumatisoituneiden kiintiöpakolaisperheiden ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Olen huomannut ilmiön, jossa ihmiset haluavat muuttaa nopeasti Helsinkiin, vaikka täällä he putoavat omassa kunnassaan järjestetyn hienon kotouttamistyön ulottumattomiin.
Sitoutuessaan ottamaan kiintiöpakolaisia kunnat nimittäin näkevät valtavasti vaivaa: ammattilaisia koulutetaan, ja asunnot, opiskelupaikat, hoitopaikat ja psykososiaalinen tuki ovat valmiina tulijoita varten.
Monelle kunnalle kiintiöpakolaiset ovatkin tarvittava piristysruiske. Silti kiireisimmät tulijat pakkaavat tavaransa kohti Helsinkiä jo parin viikon kuluessa.
Helsingissä ovat vastassa ruuhkautuneet palvelut, kalliit asunnot ja täydet päiväkodit. Kolmannes pakolaisista on traumahoidon tarpeessa, mutta pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi resursseja auttaa kaikkia.
Kotoutuminen hallittuna prosessina jää toteutumatta, ja ihmiset ovat ymmällään. Traumahoitoa ei saada, mikä näkyy perheiden pahoinvointina ja lasten huostaanottoina. Ihmiset eivät tunne osallisuutta yhteiskunnassa, mikä aiheuttaa osattomuutta ja pahimmillaan rikollisuutta.
Ratkaisuksi kävisi Ruotsin ja Norjan malli, jossa kotoutumispalveluiden piirissä olevan maahanmuuttajan tulisi sitoutua asumaan palveluita antavassa kunnassa koko kotoutumisen ajan tai siihen asti, että työllistyy ja pystyy elättämään itsensä.
Tähän väliin sanottakoon vielä, etten ole maahanmuuttokriitikko vaan ennemminkin humanitaarista maahanmuuttoa tärkeänä pitävä kukkahattutäti. Silti tai juuri siksi uskon, että kuntalaisuuspakko olisi oikea ratkaisu hyvän kotoutumisen onnistumiseksi – niin pakolaisille itselleen kuin myös koko yhteiskunnalle.
Kuntalaisuuspakko olisi hyvinvointivaltion hengen mukaista, huolehtivaa sosiaalipolitiikkaa, jossa ihmiselle annetaan vapautta ja vastuuta sopivassa suhteessa kykyjen mukaan.
Yhteiskunnalle olisi hyötyä siitä, että erilaisista taustoista tulevia lapsiperheitä ja työikäisiä ihmisiä asuisi eri puolilla maata.
Sandra Hagman
Ph.D., sosiaalityöntekijä, Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Olen tehnyt töitä traumatisoituneiden kiintiöpakolaisperheiden ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Olen huomannut ilmiön, jossa ihmiset haluavat muuttaa nopeasti Helsinkiin, vaikka täällä he putoavat omassa kunnassaan järjestetyn hienon kotouttamistyön ulottumattomiin.
Sitoutuessaan ottamaan kiintiöpakolaisia kunnat nimittäin näkevät valtavasti vaivaa: ammattilaisia koulutetaan, ja asunnot, opiskelupaikat, hoitopaikat ja psykososiaalinen tuki ovat valmiina tulijoita varten.
Monelle kunnalle kiintiöpakolaiset ovatkin tarvittava piristysruiske. Silti kiireisimmät tulijat pakkaavat tavaransa kohti Helsinkiä jo parin viikon kuluessa.
Helsingissä ovat vastassa ruuhkautuneet palvelut, kalliit asunnot ja täydet päiväkodit. Kolmannes pakolaisista on traumahoidon tarpeessa, mutta pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi resursseja auttaa kaikkia.
Kotoutuminen hallittuna prosessina jää toteutumatta, ja ihmiset ovat ymmällään. Traumahoitoa ei saada, mikä näkyy perheiden pahoinvointina ja lasten huostaanottoina. Ihmiset eivät tunne osallisuutta yhteiskunnassa, mikä aiheuttaa osattomuutta ja pahimmillaan rikollisuutta.
Ratkaisuksi kävisi Ruotsin ja Norjan malli, jossa kotoutumispalveluiden piirissä olevan maahanmuuttajan tulisi sitoutua asumaan palveluita antavassa kunnassa koko kotoutumisen ajan tai siihen asti, että työllistyy ja pystyy elättämään itsensä.
Tähän väliin sanottakoon vielä, etten ole maahanmuuttokriitikko vaan ennemminkin humanitaarista maahanmuuttoa tärkeänä pitävä kukkahattutäti. Silti tai juuri siksi uskon, että kuntalaisuuspakko olisi oikea ratkaisu hyvän kotoutumisen onnistumiseksi – niin pakolaisille itselleen kuin myös koko yhteiskunnalle.
Kuntalaisuuspakko olisi hyvinvointivaltion hengen mukaista, huolehtivaa sosiaalipolitiikkaa, jossa ihmiselle annetaan vapautta ja vastuuta sopivassa suhteessa kykyjen mukaan.
Yhteiskunnalle olisi hyötyä siitä, että erilaisista taustoista tulevia lapsiperheitä ja työikäisiä ihmisiä asuisi eri puolilla maata.
Sandra Hagman
Ph.D., sosiaalityöntekijä, Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Helsinki Seuraa
- Maahanmuutto Seuraa
- Pakolaisuus Seuraa
Kommentit