Mielipide
Ilmastonmuutos on yhä torjuttavissa
Ihmiskunta päästää ilmaan vuosittain noin 42 miljardia tonnia hiilidioksidia. Ilmakehän hiilidioksidimäärä on nyt 45 prosenttia luontaista suurempi. Päästöjä on mahdollista kasvattaa enää rajoitetusti, jotta maapallon lämpötila ei nousisi vaarallisen paljon.
Raja uhkaa tulla saavutetuksi jo käytössä olevalla fossiilisella energiantuotannolla, vaikka maailmassa ei enää rakennettaisi yhtään uutta fossiilienergialla toimivaa voimalaa. Fossiilisista lähteistä tuotetaan edelleen noin 80 prosenttia maailman energiasta. Valtaosa käytössä olevista voimalaitoksista on vasta 30–50-vuotisen elinkaarensa alussa.
Energiajärjestelmää ei voida muuttaa hiilivapaaksi yhtäkkiä. Se merkitsisi kylmiä ja pimeitä asuntoja sekä talouskoneista, älylaitteista, terveyspalveluista, matkustamisesta ja huvituksista luopumista.
Ilmasto-ongelma voidaan silti selättää, kun monta hyvää asiaa tehdään samanaikaisesti. Kärsivällisyyttä vaativassa prosessissa maapallo voidaan viedä kohti saasteetonta, vetyyn tai fuusioon perustuvaa energiataloutta.
Nollahiilisyyttä, hiilinegatiivisuudesta puhumattakaan, on mahdotonta saavuttaa lyhyellä aikajänteellä pelkästään päästöjä vähentämällä. Jotta maapallon lämpeneminen ei ylitä vaarallisena pidettävää 1,5 astetta, pitää ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia poistaa 640–950 miljardia tonnia.
Luonnonjärjestelmien suojelulla, kunnostuksella ja hoidolla on mahdollista imeä hiilidioksidia ilmakehästä jopa 24 miljardia tonnia vuodessa. Lähes 40 prosenttia vuodelle 2030 vaadittavista päästövähennyksistä voidaan toteuttaa luontaisia hiilinieluja vahvistamalla. Hiilidioksidin suora ilmakehäsieppaus ja hiilen varastointi tuovat lisämahdollisuuksia hiilen poistamiseen.
Biomassan kyky sitoa hiiltä voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä. Suurin potentiaali on tropiikin suojelussa ja metsitystoimissa. Pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia.
Pohjoiset havumetsät ovat kehnoja ilmastonmuutoksen torjunnassa: vaikka ne sitovat hiiltä, niiden kokonaisvaikutus on ilmastoa lämmittävä. Vihreytensä talvellakin säilyttävä havumetsä vähentää ulosheijastuvan säteilyn määrää ja lisää lämmön imeytymistä maan pinnalle.
Fossiilienergiassa tärkeintä on korvata ominaispäästöiltään suuri kivihiili. Tuulen ja auringon lisäksi tarvitaan kaikkia hiilivapaita tuotantomuotoja, kuten ydinvoimaa. Uudet pienydinvoimalat, toriumilla toimivat sulasuolareaktorit ja nopeat hyötöreaktorit lisäävät ydinlaitosten turvallisuutta sekä vähentävät kustannuksia ja jätemääriä.
Kiireellisimmät päästövähennystoimet tulee kohdistaa ihmistoiminnan sektoreille, joista syntyy suhteellisesti eniten lämmittäviä päästöjä: tieliikenteeseen, maatalouteen ja kotitalouksien energiankäyttöön. Ruoantuotantoketju aiheuttaa noin 26 prosenttia ihmisperäisistä ilmastopäästöistä.
Noin kymmenen prosenttia maailman väestöstä tuottaa lähes puolet ilmastopäästöistä kulutusvalinnoillaan. Kuluttamista tulee vähentää siirtymällä resurssiviisaaseen kiertotalouteen. Hallitusohjelmaan kirjattu energiatehokkuuden lisääminen ei päästötalkoissa juuri auta: parempi tehokkuus lisää kysyntää ja nopeuttaa resurssien kulutusta.
Metaanin, otsonin ja mustan hiilen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole syytä vähätellä. Noin 30 prosentin leikkaus metaanipäästöihin ja 75 prosentin leikkaus mustan hiilen päästöihin vähentäisivät maapallon pintalämpötilojen nousua noin 0,6 astetta vuosisadan puoliväliin tultaessa.
Arktisella alueella musta hiili voi olla jopa hiilidioksidia merkittävämpi tekijä. Noin 30 prosenttia arktisen alueen lumi- ja jääpeitteen sulamisesta aiheutuu nokilaskeumasta.
Puolittamalla mustan hiilen nykyiset päästöt parannetaan ilmanlaatua ja ehkäistään vuosittain jopa lähes viisi miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Otsonipäästöt puolittamalla maailman vuosittainen viljasato kasvaa yli miljoonalla tonnilla vuodessa.
Päästöttömien energiajärjestelmien kehityksen mahdollistaa maailmanlaajuinen, asteittain nouseva hiilivero, jonka tuotto ohjataan parhaisiin innovaatioihin.
Ilmastonmuutos on monisyinen ongelma, johon ei välttämättä ole lopullista ratkaisua. Tuhoisa lämpeneminen on kuitenkin estettävissä.
Atte Korhola
Kirjoittaja on ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopistossa.
Raja uhkaa tulla saavutetuksi jo käytössä olevalla fossiilisella energiantuotannolla, vaikka maailmassa ei enää rakennettaisi yhtään uutta fossiilienergialla toimivaa voimalaa. Fossiilisista lähteistä tuotetaan edelleen noin 80 prosenttia maailman energiasta. Valtaosa käytössä olevista voimalaitoksista on vasta 30–50-vuotisen elinkaarensa alussa.
Energiajärjestelmää ei voida muuttaa hiilivapaaksi yhtäkkiä. Se merkitsisi kylmiä ja pimeitä asuntoja sekä talouskoneista, älylaitteista, terveyspalveluista, matkustamisesta ja huvituksista luopumista.
Ilmasto-ongelma voidaan silti selättää, kun monta hyvää asiaa tehdään samanaikaisesti. Kärsivällisyyttä vaativassa prosessissa maapallo voidaan viedä kohti saasteetonta, vetyyn tai fuusioon perustuvaa energiataloutta.
Nollahiilisyyttä, hiilinegatiivisuudesta puhumattakaan, on mahdotonta saavuttaa lyhyellä aikajänteellä pelkästään päästöjä vähentämällä. Jotta maapallon lämpeneminen ei ylitä vaarallisena pidettävää 1,5 astetta, pitää ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia poistaa 640–950 miljardia tonnia.
Luonnonjärjestelmien suojelulla, kunnostuksella ja hoidolla on mahdollista imeä hiilidioksidia ilmakehästä jopa 24 miljardia tonnia vuodessa. Lähes 40 prosenttia vuodelle 2030 vaadittavista päästövähennyksistä voidaan toteuttaa luontaisia hiilinieluja vahvistamalla. Hiilidioksidin suora ilmakehäsieppaus ja hiilen varastointi tuovat lisämahdollisuuksia hiilen poistamiseen.
Biomassan kyky sitoa hiiltä voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä. Suurin potentiaali on tropiikin suojelussa ja metsitystoimissa. Pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia.
Pohjoiset havumetsät ovat kehnoja ilmastonmuutoksen torjunnassa: vaikka ne sitovat hiiltä, niiden kokonaisvaikutus on ilmastoa lämmittävä. Vihreytensä talvellakin säilyttävä havumetsä vähentää ulosheijastuvan säteilyn määrää ja lisää lämmön imeytymistä maan pinnalle.
Fossiilienergiassa tärkeintä on korvata ominaispäästöiltään suuri kivihiili. Tuulen ja auringon lisäksi tarvitaan kaikkia hiilivapaita tuotantomuotoja, kuten ydinvoimaa. Uudet pienydinvoimalat, toriumilla toimivat sulasuolareaktorit ja nopeat hyötöreaktorit lisäävät ydinlaitosten turvallisuutta sekä vähentävät kustannuksia ja jätemääriä.
Kiireellisimmät päästövähennystoimet tulee kohdistaa ihmistoiminnan sektoreille, joista syntyy suhteellisesti eniten lämmittäviä päästöjä: tieliikenteeseen, maatalouteen ja kotitalouksien energiankäyttöön. Ruoantuotantoketju aiheuttaa noin 26 prosenttia ihmisperäisistä ilmastopäästöistä.
Noin kymmenen prosenttia maailman väestöstä tuottaa lähes puolet ilmastopäästöistä kulutusvalinnoillaan. Kuluttamista tulee vähentää siirtymällä resurssiviisaaseen kiertotalouteen. Hallitusohjelmaan kirjattu energiatehokkuuden lisääminen ei päästötalkoissa juuri auta: parempi tehokkuus lisää kysyntää ja nopeuttaa resurssien kulutusta.
Metaanin, otsonin ja mustan hiilen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole syytä vähätellä. Noin 30 prosentin leikkaus metaanipäästöihin ja 75 prosentin leikkaus mustan hiilen päästöihin vähentäisivät maapallon pintalämpötilojen nousua noin 0,6 astetta vuosisadan puoliväliin tultaessa.
Arktisella alueella musta hiili voi olla jopa hiilidioksidia merkittävämpi tekijä. Noin 30 prosenttia arktisen alueen lumi- ja jääpeitteen sulamisesta aiheutuu nokilaskeumasta.
Puolittamalla mustan hiilen nykyiset päästöt parannetaan ilmanlaatua ja ehkäistään vuosittain jopa lähes viisi miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Otsonipäästöt puolittamalla maailman vuosittainen viljasato kasvaa yli miljoonalla tonnilla vuodessa.
Päästöttömien energiajärjestelmien kehityksen mahdollistaa maailmanlaajuinen, asteittain nouseva hiilivero, jonka tuotto ohjataan parhaisiin innovaatioihin.
Ilmastonmuutos on monisyinen ongelma, johon ei välttämättä ole lopullista ratkaisua. Tuhoisa lämpeneminen on kuitenkin estettävissä.
Atte Korhola
Kirjoittaja on ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopistossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Vieraskynä Seuraa
- Energia Seuraa
- Hiilidioksidipäästöt Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Päästöt Seuraa
- Ympäristö Seuraa
Kommentit