Mielipide
Sotaorpojen asemasta on vaiettu aivan liian kauan
Sotaorpojen edunvalvontatyö menneiden vuosikymmenten aikana valtiovallan suuntaan on junnannut paikoillaan hallituspohjasta riippumatta.
Kaatuneiden omaisten liiton taholta on tehty eduskuntaan lukuisia aloitteita sotaorpojen aseman saattamiseksi yhdenvertaiseksi muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Päämääränä on ollut lakiin kirjattu heikoimmassa asemassa olevien sotaorpojen kuntoutus. Hyvänä esimerkkinä on marraskuun alusta 2019 voimaan tullut lainmuutos, joka saattaa rintamaveteraanit kuntoutuspalvelujen saamisessa samalle tasolle muiden veteraanijärjestöjen kanssa.
Vuosina 1939–1945 sodissa menehtyi noin 94 000 suomalaista. Rintamalla katosi 13 000 sotilasta. Monet joutuivat vangeiksi Neuvostoliittoon.
Sotien aikana syntyi asevelihenki ”kaveria ei jätetä”. Kaatuneet sotilaat toimitettiin oman paikkakunnan multiin. Sankarivainajien nimilaatat hautausmailla kertovat itsenäisyystaistelujemme hinnasta.
Sotien jälkeen maassamme oli noin 30 000 sotaleskeä ja noin 55 000 sotaorpoa. Sotaorvoista on vaiettu lehdistössä ja viranomaistahoilla vielä 2000-luvullakin. Siirtyminen juhlapuheista käytännön toimiin näyttää kestävän pitkään.
Nykyisin meitä sotaorpoja on elossa arviolta 25 000, virallisessa Kaatuneiden omaisten liiton sotaorpojen jäsenrekisterissä yli 16 000. Tietojen aktiivisen keräämisen aikana (2012– 2014) kaikki sotaorvot eivät olleet tavoitettavissa tai he katsoivat, että asioidemme hoitaminen on nyt liian myöhäistä.
Vieläkin on mahdollista ilmoittautua sotaorporekisteriin joko suoraan Kaatuneiden omaisten liiton tai oman paikkakunnan sotaorpoyhdistyksen kautta. Sotaorpojen jäsenrekisterin tavoitteena on osoittaa viranomaisille koottu tietokanta toimitettavaksi sotaorpotunnuksen hakumenettelyä varten.
Sotaorpoyhdistykset vaalivat kaatuneiden muistoperinnettä. Merkittävä tiedonvälittäjä on Huoltoviesti-lehti.
Sotaorpojen keski-ikä on noin 80 vuotta. Joukkomme alkaa käydä vähiin, mutta kaatuneiden omaisista sotaorvot muodostavat suurimman ryhmän sodista kärsineiden joukossa.
Kysymys on arvovalinnoista. Onko päättäjien arvopohja jollakin tavalla hukassa? Toivomme, että nykyiset kansanedustajat saattavat sotaorpojen aseman oikeudenmukaiselle tasolle vielä tämän hallituskauden aikana, lakiin kirjoitettuna.
Raimo Virkkunen
sotaorpo, 80 vuotta, Joensuu
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Kaatuneiden omaisten liiton taholta on tehty eduskuntaan lukuisia aloitteita sotaorpojen aseman saattamiseksi yhdenvertaiseksi muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Päämääränä on ollut lakiin kirjattu heikoimmassa asemassa olevien sotaorpojen kuntoutus. Hyvänä esimerkkinä on marraskuun alusta 2019 voimaan tullut lainmuutos, joka saattaa rintamaveteraanit kuntoutuspalvelujen saamisessa samalle tasolle muiden veteraanijärjestöjen kanssa.
Vuosina 1939–1945 sodissa menehtyi noin 94 000 suomalaista. Rintamalla katosi 13 000 sotilasta. Monet joutuivat vangeiksi Neuvostoliittoon.
Sotien aikana syntyi asevelihenki ”kaveria ei jätetä”. Kaatuneet sotilaat toimitettiin oman paikkakunnan multiin. Sankarivainajien nimilaatat hautausmailla kertovat itsenäisyystaistelujemme hinnasta.
Sotien jälkeen maassamme oli noin 30 000 sotaleskeä ja noin 55 000 sotaorpoa. Sotaorvoista on vaiettu lehdistössä ja viranomaistahoilla vielä 2000-luvullakin. Siirtyminen juhlapuheista käytännön toimiin näyttää kestävän pitkään.
Nykyisin meitä sotaorpoja on elossa arviolta 25 000, virallisessa Kaatuneiden omaisten liiton sotaorpojen jäsenrekisterissä yli 16 000. Tietojen aktiivisen keräämisen aikana (2012– 2014) kaikki sotaorvot eivät olleet tavoitettavissa tai he katsoivat, että asioidemme hoitaminen on nyt liian myöhäistä.
Vieläkin on mahdollista ilmoittautua sotaorporekisteriin joko suoraan Kaatuneiden omaisten liiton tai oman paikkakunnan sotaorpoyhdistyksen kautta. Sotaorpojen jäsenrekisterin tavoitteena on osoittaa viranomaisille koottu tietokanta toimitettavaksi sotaorpotunnuksen hakumenettelyä varten.
Sotaorpoyhdistykset vaalivat kaatuneiden muistoperinnettä. Merkittävä tiedonvälittäjä on Huoltoviesti-lehti.
Sotaorpojen keski-ikä on noin 80 vuotta. Joukkomme alkaa käydä vähiin, mutta kaatuneiden omaisista sotaorvot muodostavat suurimman ryhmän sodista kärsineiden joukossa.
Kysymys on arvovalinnoista. Onko päättäjien arvopohja jollakin tavalla hukassa? Toivomme, että nykyiset kansanedustajat saattavat sotaorpojen aseman oikeudenmukaiselle tasolle vielä tämän hallituskauden aikana, lakiin kirjoitettuna.
Raimo Virkkunen
sotaorpo, 80 vuotta, Joensuu
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielipide Seuraa
- Historia Seuraa
- Jatkosota Seuraa
- Sota Seuraa
- Toinen maailmansota Seuraa
Kommentit