Mielipide    |   Vieraskynä

Suomen pitää torjua liikakalastusta EU:ssa

Euroopan valtamerialueiden kalakannat ovat heikossa kunnossa. Niiden elvyttäminen vaatii nyt ripeitä toimia.

Suomen EU-puheenjohtajuus huipentuu joulukuun puolivälissä Euroopan valtamerialueiden vuosittaisten kalastuskiintiöiden asettamiseen. Näiden kalavesien nykytila on heikko: kalakannoista 40 prosenttia on liikakalastettuja. Kahta kolmasosaa kalakannoista ei voida hyödyntää täysimääräisesti, koska kannat ovat liikakalastuksen jäljiltä liian pieniä.

Tämän vuoden kiintiöpäätöksillä on erityistä merkitystä, sillä ne ovat viimeinen mahdollisuus täyttää EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoite liikakalastuksen päättämisestä Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Päätöksentekoa EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa johtaa näillä näkymin Suomen maa- ja metsä­talousministeri Jari Leppä (kesk).

Euroopan unionissa tehokkain kalastuksen säätelyn keino on vuosittain asetettu saaliskiintiö, joka määrää saaliille kalakantakohtaisen ylärajan.

Useat tieteelliset organisaatiot antavat EU:lle tutkimustietoon perustuvia suosituksia saaliskiintiöistä. Valitettavan usein suosituksia ei kuitenkaan noudateta, vaan kiintiöt määritellään liian suuriksi.

Esimerkiksi lokakuussa asetetut kiintiöt Itämeren lohikannoille olivat 45 prosenttia suosituksia korkeammat. Läntisen Itämeren heikentyneiden silakkakantojen kalastus suositeltiin lopettamaan kokonaan, mutta kiintiö asetettiin silti 2 600 tonniin.

Tämän kaltainen tieteellisen tiedon ohittaminen on huolestuttavaa ja tuhoisaa kalakannoille.

Suuria saaliskiintiöitä perustellaan kalateollisuuden taloudellisilla ja työllistävillä vaikutuksilla, Euroopan markkinoiden suurella kysynnällä, kalastuksen vahvoilla kulttuurisilla juurilla sekä tutkimustiedon luontaisella epävarmuudella.

Vaikka nämä näkökulmat ovat perusteltuja, kestävien saaliskiintiöiden asettaminen on tehokkain tapa suojella kalojen ohella myös niistä riippuvaisia elinkeinoja ja kulttuuriperintöä pitkälle tulevaisuuteen. Liian suuret saaliskiintiöt ovat jo heikentäneet kalastusmahdollisuuksia Euroopan vesillä.

Hallitusohjelmassa Suomen tavoitteeksi asetettiin ­tieteelliseen tietoon pohjautuvien kalastuskiin­tiöiden ajaminen EU:ssa. Tavoitteen saavuttaminen tänä vuonna olisi kunniaksi EU:lle ja sen neuvoston puheenjohtajana toimivalle Suomelle. Kestävät saaliskiin­tiöt ovat tärkeydestään huolimatta vasta ensimmäinen askel liikakalastuksen päättämiseksi Euroopassa. Pitkällä aikavälillä liika­kalastuksen lopettaminen vaatii näyttöä sitoutumisesta kalakantojen kestävään käyttöön. Tarvitaan etenkin suunnitelma siitä, miten voidaan ratkaista sellaisia sosioekonomisia ongelmia, jotka ajavat EU:n tavoittelemaan kestämättömiä kalastuskiintiöitä.

Suomi ei voi saavuttaa tavoitteita yksin. Ministeri Leppä voisi kuitenkin käyttää asemaansa EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston puheenjohtajana edistääkseen tavoitteisiin pääsemistä. Kestävien, tutkimustietoon pohjaavien kalastuskiintiöiden asettamisen lisäksi neuvoston tulisi reagoida Euroopan oikeusasiamiehen huoleen saaliskiintiöneuvotteluiden avoimuuden puutteesta.

Oikeusasiamies suositteli lokakuussa, että maatalous- ja kalastusneuvoston pitäisi oma-aloitteisesti julkaista neuvottelujen pohjaksi laaditut muistiot, joista käyvät ilmi ­jäsenmaiden kannat saaliskiintiöihin sekä neuvottelujen pohjana olevat faktat ympäristön tilasta. Muistioiden julkaiseminen lisäisi neuvostossa painetta määrittää kalastuskiintiöt niin, että ne ovat linjassa EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kestävyysvaatimusten kanssa.

Huoli ekologisesti kestävien kalastuskiintiöiden uhasta toimeentulolle ja kulttuuriperinnölle on otettava vakavasti ja ratkaistava sidosryhmien kanssa neuvotellen. Jos tämä vuoropuhelu epäonnistuu, paine nostaa saaliskiintiöitä kasvaa ja poliittiset kiistat kärjistyvät vuosiksi.

Jos kalakantojen annetaan edelleen heiketä, se lopulta vain pahentaa sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, joita kestämättömän korkeiden saaliskiintiöiden on tarkoitus viivyttää. Kestävät saaliskiintiöt on siis syytä asettaa välittömästi.

EU:n puheenjohtajamaana Suomen täytyy tarttua tilaisuuteen ja edistää tutkimustietoon ja avoimuuteen perustuvaa päätöksentekoa unionissa. Sekä kalalajien että ihmisten hyvinvointi on taattava.

Kelsey LaMere ja Konsta Happonen

Kirjoittajat ovat väitöskirjatutkijoita Helsingin yliopistossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko, kun Noriko olikin Outi

    2. 2

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    3. 3

      Nyt Ruotsista tuodaan muitakin kuin isoja diesel-autoja: Lempääläläismies haki vähän ajetun Teslan ja moni muu lataushybridin

    4. 4

      Al-Holin leirillä useita kertoja vieraillut ruotsalaiskirurgi pelastaisi lapset ja veisi äidit oikeuden eteen

    5. 5

      Star Warsin yli 40 vuotta kestänyt saaga päättyy tällä viikolla – Tätä on odotettavissa

    6. 6

      Viron sisäministeri kutsui pääministeri Sanna Marinia ”myyjätytöksi”, pääministeri Ratas kiirehti kehumaan yhteistyötä Suomen kanssa

    7. 7

      Presidentti Niinistöltä selvä kanta al-Holin tilanteeseen: ”Lapsia tulee auttaa, sama velvoite ei ulotu äiteihin”

    8. 8

      Opettaja kyllästyi, kun oppilaat harhautuivat tunnilla someen ja teki testin: Auttaako käsinkirjoittaminen oppimaan?

    9. 9

      Suomi tarvitsee jopa kymmeniätuhansia insinöörejä, ja täältä heitä löytyisi – Mumbaissa toimii yritys, joka valmentaa intialaisia Suomen työmarkkinoille

    10. 10

      Ovatko Suomen Uruguayhin perustamat sellutehtaat nykypäivän kolonialismia? Tällainen on järjestelmällisen hyväksikäytön historia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta

    3. 3

      Tämä leipä ruokki sotilaat talvisodassa, eikä perinnereseptillä leivottua leipää säilötä vieläkään muovipussissa

    4. 4

      HS:n vierailu al-Holin leirillä paljasti, että suomalaisten mahdollinen kotiutus vaikuttaa uskottua kaukaisemmalta hankkeelta

    5. 5

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    6. 6

      Sanna Marinin saama huomio teki hänestä politiikan supertähden – mutta auttaako metallifunk pelastamaan Sdp:n?

      Tilaajille
    7. 7

      Nainen voi opiskella insinööriksi muttei silti pääse insinöörin palkoille

    8. 8

      Osakesäästötilien pitäisi muuttaa suomalaiset sijoittajiksi, ja nyt niitä voi avata – HS kokosi tilin plussat ja miinukset

    9. 9

      Nuori virolaisnainen pantiin katsomaan 224 näytelmää vuodessa, jotta selviäisi, mitä teatteri tekee ihmiselle

    10. 10

      Jari-Matti Latvala kertoo, miltä kauhea vuosi tuntui: ”Pelkään, että minusta aletaan tehdä jotain esimerkkiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    3. 3

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    6. 6

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    7. 7

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    8. 8

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    9. 9

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    10. 10

      HS:n toimittajan twiitistä tuli kansainvälinen puheenaihe, myös arvostetut ulkomaiset mediat jakoivat kuvan Suomen hallituksen johtohahmoista

    11. Näytä lisää