Mielipide    |   Vieraskynä

Syöpälääkkeiden törkyhintoihin on keinoja

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä voisi vaikuttaa syöpälääkkeiden hintoihin lähtemällä aktiivisesti mukaan lääketutkimukseen.

Vuonna 2000 syöpälääkkeen hinta Yhdysvalloissa oli alle 10 000 dollaria vuodessa potilasta kohti. Kaksitoista vuotta myöhemmin hinta oli kymmenkertainen. Suomen luvut eivät ole identtisiä, mutta verrannollisia kyllä.

Olemme astumassa uuteen aikakauteen syövän hoidossa. Yksi ruiske immunoterapialääkettä voi parantaa syöpäpotilaan, mutta hoito maksaa terveydenhuollolle puoli miljoonaa euroa. Hoidettavia riittää: jo nyt syöpään sairastuu elinaikanaan joka kolmas suomalainen, väestön ikääntyessä yhä useampi.

Syöpälääkkeiden spiraalimainen hinnannousu lisääntyvän syöpäsairastuvuuden kanssa on taloudellisesti kestämätön yhtälö. Millä takaamme sen, että tulevaisuudessa ajanmukaista syöpähoitoa saavat ne, jotka sitä tarvitsevat – eivätkä vain ne, joilla on siihen varaa?

Julkisuudessa on esitetty, että lääkekehitys tulisi toteuttaa kokonaan julkisin varoin ilman taloudellisen voiton tavoittelua. Ajatus on hieno, mutta kuolleena syntynyt. Yhden syöpälääkkeen kehittäminen voi maksaa miljardin tai jopa kaksi, eikä julkinen tutkimusrahoitus pysty kattamaan tällaisia kustannuksia.

Lääkeyritysten ja terveydenhuoltojärjestelmän tulee yhdessä löytää lääkkeiden hintaspiraalia purkavia toimintamalleja. Molemmat osapuolet haluavat taloudellisesti kestävän ratkaisun.

Toimivaa yhteistyömallia haettaessa on ensimmäiseksi hyvä tunnistaa lääketeollisuuden ja terveydenhuollon nykyisen yhteistyön kipukohdat.

Yksi ongelmista on lääkkeiden hinta. Puhutaan kustannusvaikuttavuudesta eli siitä, millä hinnalla saadaan tarvittavaa tehoa.

On väitetty, että terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy liikaa lääkkeiden kustannuksiin. Lääkkeen kokonaisarvo ei kuitenkaan muodostu pelkästään sen hinnan ja hoidon tehokkuuden perusteella.

Lääkkeet ovat kalliita, mutta niistä on myös paljon hyötyä – potilaalle, läheisille, terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Uuden lääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta voidaan arvioida satunnaistetuissa hoitokokeissa, mutta lääkkeen todelliset terveysvaikutukset saadaan selville vasta arkikäytössä.

Arkikäytön hyötyjä tulee mitata nykyistä tehokkaammin. Se onnistuu vain lääkeyritysten ja sairaaloiden tutkimusyhteistyön avulla. Lääkkeen arvo ja hyöty voitaisiin tällöin määrittää luotettavien mittareiden avulla.

Toinen kipukohta on hinnoittelu. Uusimmilla syöpälääkkeillä on saavutettu hyviä tuloksia, mutta usein vain pieni osa hoidetuista potilaista hyötyy lääkkeestä.

Kun ei varmasti tiedetä, toimiiko lääke ja kenen kohdalla se toimii, riskit on jaettava myyjän ja ostajan kesken. Lääkemyyjän tulisi laskuttaa kalliista lääkkeestä vain, mikäli lääke toimii odotetulla tavalla.

Hoidon tehoa ennustavat biologiset indikaattorit olisivat tästä näkökulmasta valtavan tärkeitä. Näistä biomarkkereista hyötyisivät niin potilas, lääkeyritys kuin terveydenhuoltojärjestelmäkin. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä.

Parhaassa yhteistyömallissa molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Siihen päästäisiin parhaiten, jos suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä omaksuisi yhä enemmän uudenlaista roolia ja olisi passiivisen lääkeaineen maksumiehen sijaan aktiivinen tutkimuspartneri lääkekehitysprosessissa.

Tutkittavaa riittää. Miten lääke toimii suomalaisella potilaalla, jota ei ole valittu hoitoon yhtä tiukalla seulalla kuin kliinisissä kokeissa? Kuka lääkettä saa ja missä? Keille on hyötyä lääkkeestä, keille ei?

Lääkeyritysten ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteiset tutkimusprojektit poikisivat nopeasti uusia kysymyksiä, ideoita ja mahdollisuuksia kaikille lääketutkimuksen osa-alueille.

Jos terveydenhuoltojärjestelmämme alkaa toimia lääketutkimuksen aktiivisena osapuolena, tämä houkuttelee lääkeyrityksiä investoimaan suomalaiseen tutkimukseen. Tutkimusyhteistyö tuo ilmaisia lääkkeitä ja resursseja potilastutkimuksiin sekä rahoitusta hoidon tehoa ennustavien biomarkkereiden etsimiseen.

Tutkimus luo mittareita lääkkeen arvon määrittämiseksi ja lisäarvoa tutkittavalle lääkkeelle. Tutkimuksen tuottama lisäarvo olisi painava argumentti, jonka nojalla lääkkeen hinnan alentamisesta voitaisiin neuvotella lääkeyritysten kanssa.

Juha Klef­ström


Kirjoittaja on tutkimus­johtaja Helsingin yliopiston lääke­tieteel­lises­sä tiede­kunnassa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    2. 2

      Ville Liikanen käveli katua Punavuoressa, kun 100-asteinen vesi yhtäkkiä poltti jalat nilkoista alaspäin: ”Kun olisi tajunnut hypätä vaikka auton päälle”

    3. 3

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    4. 4

      Moni suomalaismies etsii rakkautta Thaimaasta, ja nyt Thaimaan suositut naistubettajat kertovat, miten napataan hyvä länsimaalainen mies

      Tilaajille
    5. 5

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    6. 6

      Palomies menetti ajokorttinsa ylinopeuden takia, työnantaja pidätti hänet kuukaudeksi virasta – KHO: Työnantaja toimi väärin

    7. 7

      Kiinalaiset kalastajat ovat alkaneet saada verkkoihinsa saaliiksi mini­sukellus­veneitä, joista valtio maksaa mittavan löytö­palkkion

    8. 8

      Uniper avaa pian suuren hiili­voimalan kivi­hiilestä luopuvaan Saksaan – Fortum sai jätti­kaupasta kolauksen maineelleen

    9. 9

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    10. 10

      Taikinan vaivaaminen onkin turhaa: ilmava ja rapeakuorinen pataleipä valmistuu odottamalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    2. 2

      Tutkijat: Etelämantereella havaitut hiukkaset uhmaavat fysiikan teorioita

    3. 3

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinkiläinen yritys ei ole saanut yhtään kirjettä postissa kuukauteen – ”Olemme jo epätoivoisia”

    5. 5

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    6. 6

      Helsingin kaduille putkahti näkymä suoraan Kekkosen Suomesta: Joni Heikkilä tekee bisnestä taksilla, jollaista ei uskoisi enää näkevänsä

    7. 7

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    10. 10

      Vähintään kymmenet asiakkaat ovat ostaneet Elisan laaja­kaistaan lisä­nopeutta valheellisten myynti­puheluiden perusteella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset

      Tilaajille
    2. 2

      Hiekanharmaassa toimistobunkkerissa lymyää ”kirjastojen kirjasto”, kaksi miljoonaa kirjaa ja mäkihypyn entinen maailmanmestari

      Tilaajille
    3. 3

      Unohda ohje viidestä ateriasta päivässä – näin kannattaa syödä, jos haluaa pysyä mahdollisimman virkeänä

      Tilaajille
    4. 4

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    5. 5

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    8. 8

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    9. 9

      Tietynlainen treeni saa energiankulutuksen roihuamaan jopa päiviksi – Tästä on kyse jälkipoltoksi kutsutussa ilmiössä

      Tilaajille
    10. 10

      Kansanedustaja Anna Kontula otettiin kiinni Israelissa, aikoi tunkeutua Gazaan laittomasti

    11. Näytä lisää