Mielipide    |   Vieraskynä

Marinin hallitus lipesi tasa-arvon periaatteesta

Hallituksen kokoonpanoon olisi hyvä soveltaa sukupuolten tasapuolista edustusta koskevaa kiintiösäädöstä, vaikka lainsäädäntö ei siihen velvoitakaan.

Sanna Marinin (sd) hallituksen naisvaltaisuus on puhuttanut. Heti hallituksen nimittämistä seuranneina päivinä tasa-arvovaltuutettu sai yhteyden­ottoja, joiden mukaan hallitus on tasa-arvolain kiintiösäädöksen vastainen.

Tasa-arvovaltuutettu totesi – niin kuin asia on –, että kiintiösäädöstä ei sovelleta hallituksen kokoon­panoon. Säädöstä ei sovelleta muuhunkaan korkeimpien valtioelinten toimintaan, kuten eduskunnan valio­kuntiin tai tasavallan presidentin virkatoimiin. Poikkeukset tasa-arvolakiin liittyvät siihen, että korkeimpien valtioelinten toiminnasta olisi säädettävä perustuslaissa.

Hallituksen kokoonpanoon ei ole pakko soveltaa tasa-arvolain kiintiösäädöstä, mutta sen soveltaminen on nähty poliittisena kannanottona tasa-arvolakiin ja laajemminkin sukupuolten tasa-arvoon. Kiintiösäädöksen mukaisella tasapainoisella kokoonpanolla (”sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia”) on viestitty, että hallitus kunnioittaa sekä tasa-arvolain kirjainta että henkeä ja soveltaa vapaaehtoisesti periaatetta omaan kokoonpanoonsa.

Esko Ahon (kesk) hallitus oli muodostamisvaiheessaan vuonna 1991 ensimmäinen valtioneuvosto, jonka ministereistä vähintään 40 – tarkalleen 41 – prosenttia oli naisia.

Asiaan saattoi vaikuttaa se, että edeltäneissä vaaleissa naisten osuus eduskunnassa kohosi ennätykselliseen 39 prosenttiin. Nais­edustajien osuus oli tuolloin suurempi kuin missään parlamentissa siihen asti.

Ahon hallituksessa 40 prosentin rajan ylittämiseen saattoi vaikuttaa myös se, että sukupuolikiintiöiden käyttöönotosta oli tuolloin kiistelty jo vuosia. Hallitus ei halunnut numeerisia kiintiöitä tasa-arvolakiin vaan kannatti Ruotsin mallin mukaisesti vapaaehtoisuutta sukupuoli­vinoumien korjaamisessa. Omalla kokoonpanollaan porvarihallitus saattoi pyrkiä osoittamaan, että vapaaehtoisuuskin olisi toimiva vaihtoehto etenkin vasemmistonaisten ajamien sukupuolikiintiöiden sijasta.

Seuraava, Paavo Lipposen (sd) vuonna 1995 muodostama hallitus jäi kuitenkin sukupuolikiintiötavoitteesta: ministereistä 61 prosenttia oli miehiä ja 39 prosenttia naisia.

Vuosina 1999–2015 Suomen hallituksissa oli kiintiöperiaatteen mukaisesti vähintään 40 prosenttia ­sekä miehiä että naisia. Juha Sipilän (kesk) hallitus poikkesi tästä linjasta – siinä oli aluksi miehiä 64 prosenttia, ja ministerien määrän kasvattaminen vuonna 2017 nosti miesten osuuden jopa 71 prosenttiin.

Tämän vuoden kesäkuussa nimitetty Antti Rinteen (sd) hallituksen kokoonpano palasi tasa-arvolain periaatteen mukaiseen sukupuoli­jakaumaan, mutta vastikään nimitetty Marinin hallitus on livennyt tuosta periaatteesta: nyt hallituksen ministereistä 63 prosenttia on naisia ja miehiä 37 prosenttia. Poikkeamaan ovat toki saattaneet vaikuttaa parin viikon takaisen hallituskriisin no­peat käänteet ja ministerinvaihdosten tiukka aikataulu.

Nykyisen hallituskokoonpanon periaatteellinen puoli on joka tapauksessa jäänyt huomiotta, ja se on hieman huolestuttavaa. Mikä on kiintiö­periaatteesta poikkeamisen viesti? Onko aiempi tasa-arvolakia hallitus­kokoonpanoissa kunnioittava linja vaihtunut Sipilän hallituksen aloittamaan hällä väliä -linjaan?

Kyse on myös siitä, millaisen esimerkin ja signaalin hallitus antaa etenkin valtionhallinnolle. Tutkimuksen mukaan näyttää, että eri toimielimiä asettaessaan ministeriöt ovat vuosien mittaan usein ”unohtaneet” soveltaa kiintiösäädöstä – ja tämänkaltaiset ”unohdukset” saattavat olla jälleen yleistymässä.

Ministerit ovat kiintiösäädöksiä sovellettaessa ja toimeenpantaessa omilla hallinnonaloillaan avainasemassa. Tutkimushaastattelujen perusteella tieto ministerin kannasta vaikuttaa vahvasti ministeriöiden käytäntöihin. Lain mukaisia, sukupuolikokoonpanoltaan tasapainoisia elimiä asetetaan todennäköisemmin, jos viranhaltijat tietävät kiintiö­säädösten tarkan noudattamisen olevan ministerille tärkeä asia.

Jokainen ministeri voi siis hallinnonalansa ylimpänä päättäjänä edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Myös hallituksen pitäisi ottaa huomioon tasa-arvoa koskevat poliittiset viestinsä esimerkiksi siinä tapauksessa, että valtioneuvoston kokoonpanoon tehdään hallitus­kauden mittaan uusia muutoksia.

Anne Maria Holli

Kirjoittaja on yleisen valtio-opin professori Helsingin yliopistossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Syrjäisellä parkkipaikalla on pieni sininen mökki, jonne kulinaristit ajavat Savosta saakka ahtamaan jauhelihatankoja

    2. 2

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    3. 3

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    4. 4

      Turkkilainen viranomainen Reutersille: Syyrialaisten tuloa Eurooppaan ei enää estetä

    5. 5

      Lyhyeksi myynnissä pyritään hyötymään osakkeen halpenemisesta – Helsingin pörssissä on yksi yhtiö ylitse muiden sijoittajien vedonlyönnissä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää