Leskeneläkkeen rajaus iskisi omaishoitajiin - Mielipide | HS.fi

Leskeneläkkeen rajaus iskisi omaishoitajiin

Kaavailtu uudistus vaikeuttaisi muutenkin vaikeassa asemassa elävien toimeentuloa.

4.1.2020 2:00

Leskeneläke on monelle entiselle omaishoitajalle tärkeä tulonlähde. Eläkeuudistuksella ei pidä lisätä omaishoitajien köyhyyttä.

Vuonna 2018 maksetuista eläkkeistä 25,6 miljardia euroa maksettiin vanhuuseläkkeinä. Kokonaiseläkemenoista työkyvyttömyyseläkkeet olivat 2,5 miljardia ja perhe-eläkkeet 1,7 miljardia euroa.

Perhe-eläkkeiden – leskeneläkkeiden ja lapseneläkkeiden – osuus kaikista eläkemenoista oli vain kuusi prosenttia. Perhe-eläkkeitä maksavat Kela ja työeläkeyhtiöt, joskus myös vakuutusyhtiöt esimerkiksi liikennevakuutuksen perusteella.

Nykyinen hallitus on sitoutunut työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkeuudistukseen, joka sisältää merkittäviä muutoksia perhe- ja lapseneläkkeisiin.

Lapseneläkkeen pienen parannuksen vastapainona leskeneläkettä rajattaisiin kymmeneen vuoteen. Nykyisin leskeneläke myönnetään toistaiseksi. Tosin leskeneläkettä saisi vähintään siihen saakka, kun perheen nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Lisäksi leskeneläke laajennettaisiin koskemaan myös avopuolisoita tietyissä tilanteissa. Muutokset koskisivat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan alle 18 prosenttia työeläkkeensaajista – kaikkiaan 256 330 ihmistä – sai leskeneläkettä vuonna 2015. Vuosittain pannaan maksuun 13 000 uutta leskeneläkettä, joiden saajista 70 prosenttia on naisia.

Uudistus tähtää nuorten leskien aseman parantamiseen, mutta heitä on vähän. Leskeneläkettä saavista naisista 11 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia on alle 65-vuotiaita. Harvalla leskeneläkettä saavalla olisi kymmenen vuoden rajan umpeutuessa alaikäisiä lapsia, jotka hyötyisivät uudistuksesta. Jos leskeneläkkeelle siirtyminen tapahtuisi kuten nyt, keskimäärin 74-vuotiaana, loppuisi eläke keskimäärin 84-vuotiaana.

Työeläkejärjestelmästä maksettava leskeneläke on nyt keskimäärin 532 euroa kuukaudessa. Valtaosa sen saajista on naisia. Leskeneläkettä saavien miesten osuus on 15 prosenttia.

Tuoreen eläketutkimuksen mukaan naisten eläkkeet ovat pienempiä kuin miesten. Perhe-eläkemuutos heikentäisi entisestään sukupuolten taloudellista tasa-arvoa.

Leskeneläkkeen rajaaminen iskisi erityisesti osaan puoliso-omaishoitajista. Suomessa pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisestään on noin 350 000 ihmistä. Heistä huomattava osa hoitaa puolisoaan, ja noin 70 prosenttia on naisia.

Tuhannet leskeneläkkeen saajat ovat entisiä puoliso-omaishoitajia. Tulevaisuudessa heidän määränsä pysynee vähintään ennallaan, sillä laitoshoitoa pyritään vähentämään.

Moni eläkkeellä oleva omaishoitaja saa vain pientä eläkettä, eikä omaishoidon tuen vaatimaton palkkio tuo siihen paljon lisää. Työikäiseltä omaishoitajalta on saatettu evätä työttömyyskorvaus omaishoidon sitovuuden vuoksi. Silloin hänen tulonsa muodostuvat ainoastaan omaishoidon tuen palkkiosta.

Leskeneläke on monelle pienituloiselle tärkeä toimeentulon lähde. Omaishoito on voinut kestää kymmeniä vuosia ja sitonut omaishoitajan kotiin. Useimmiten hoidettava on pitkään työelämässä ollut avio- tai avomies. Tälle on usein kertynyt kohtuullisesti työeläkettä, jonka nojalla omaishoitajana toiminut vaimo saa puolison kuoltua kohtuullisen leskeneläkkeen.

Omaishoitajan oma eläke on voinut jäädä hyvin vaatimattomaksi, selvästi alle tuhanteen euroon kuukaudessa. Jos leskeneläke päättyy kymmenen vuoden kuluttua puolison kuolemasta, monet lesket voivat sen jälkeen joutua turvautumaan jopa toimeentulotukeen.

Leskeneläkkeiden leikkaukset kohdistuisivat erityisesti pienituloisiin naisiin. Osa heistä on aiemmin tinkinyt omasta sosiaali- ja eläketurvastaan jäätyään hoitamaan avuntarpeessa olevaa läheistään.

Päättäjien tulee vakavasti arvioida, voidaanko perhe-eläkeuudistukseen sisällyttää leskeneläkkeen rajaaminen kymmeneen vuoteen.

Eläkeläisköyhyys on Suomessa jo nyt hälyttävän korkealla. Sitä ei tule entisestään lisätä ja syventää.

Omaishoidon kannustavuutta tulisi myös vahvistaa, ei heikentää suunnitellun uudistuksen keinoin.

Yrjö Mattila ja Sari-Minna Tervonen

Mattila on Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja. Tervonen on Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide