Mielipide    |   Lukijan mielipide

Äänikirjojen kritisointi ei auta kirjallisuutta

Ei ole syytä vähätellä sitä, että ihmiset, jotka eivät pysty tai halua lukea kirjaa sen perinteisessä muodossa, voivat lähentyä tarinaa muissa formaateissa.

Laura Lindstedt maalasi uudenvuoden kirjailijapuheenvuorossa (HS 29.12.) uhkakuvaa, jossa kirjallisuus tyhmistyy äänikirjojen vyöryn alla. Hän vakuutti, ettei vastusta äänikirjoja, mutta silti suositteli äänikirjoja lähinnä aamuhölkälle tai pitkille ajomatkoille. Eivätkä äänikirjat hänen mukaansa ole edes kirjallisuutta.

Mitä tähän voi vastata kirjojen ystävä, joka viime vuosina on lukenut tai kuunnellut kirjoja lähes yksinomaan digitaalisessa muodossa?

Asun lähellä Firenzeä Italiassa. Perinteisesti ekspatriaatin kirjahankinnat olivat Normandian maihinnousua muistuttavia operaatioita: vielä 1990-luvun lopussa kirjatilauksia tehtiin lapsenkengissä kamppailleen Amazon.comin kautta, ja usein kirjalaatikot juuttuivat tulliin Napolissa.

2010-luvun alussa Kindle-vallankumous pyyhkäisi läpi kansainvälisten kirjamarkkinoiden. Miten helpottavaa olikaan tietää, että kirjan saattoi lukea pelkästään lataamalla sen omaan e-lukijaan.

Vakavan sairauteni myötä ääni- ja e-kirjojen hyödyt kasvoivat. Kirjastopalvelut ja kirjakaupat kun eivät yltäneet sairaalavuoteen äärelle, mutta teknologia kylläkin. Ja muutaman sadan gramman painoista e-lukijaa jaksoi pitää kädessä.

Millainen luku- tai kuuntelukokemus on digiformaattien parissa? Erilainen kuin painettua tekstiä lukiessa, mutta tämä ei tarkoita, etteikö kokemus voisi olla monimuotoinen. Paljon riippuu siitä, suhtautuuko lukemiseen tai kuuntelemiseen samalla hiljentymisellä ja antaumuksella kuin painettua tekstiä lukiessa.

Äänikirjojen kuuntelija voi halutessaan pitää taukoja ja kuunnella uudestaan. Tarvitsee vain painaa oikeaa nappulaa. Lahjakkaan ammattilukijan ansiosta äänikirja voi parhaimmillaan avata uusia ulottuvuuksia, kun loistelias tulkinta saa kuulijan havaitsemaan pienimmätkin nyanssit.

Voiko äänikirjaformaatti vaikuttaa kirjailijan työhön niin, että kirjaa kirjoittaisi kuuntelumuotoon sopivaksi? Voi olla – joidenkin kirjojen ja kirjailijoiden kohdalla –, aivan samalla tavalla kuin jotkut kirjailijat kirjoittavat nopeatempoista tekstiä elokuvia tai striimauspalveluja silmällä pitäen.

Suomi ei ole ainoa maa, jossa seurataan Pisa-tutkimuksia ja ollaan huolestuneita lukuhaluttomuuden kasvusta. Ei siis ole syytä vähätellä sitä, että ihmiset, jotka eivät pysty tai halua lukea kirjaa sen perinteisessä muodossa, voivat lähentyä tarinaa muissa formaateissa. Printtikirjaa vieroksuva teini tai syrjäseudulla asuva kirjojen suurkuluttaja ovat vain muutamia mieleen tulevia esimerkkejä.

Kädenvääntö siitä, mikä on ”oikeaa” kirjallisuutta, heijastaa kustannusmaailman valtarakenteita. Aikaisemmin hierarkioita oli kaupallisempien ja kriitikoiden suosimien, ”vakavien” kirjailijoiden välillä. Nyt arvojaottelua on kirjaformaattienkin välillä.

Kun ajattelee vaikeuksien kanssa kamppailevia 2020-luvun kirjamarkkinoita, onko äänikirjojen uhka tosiaankin se perimmäinen kysymys, joka määrittelee niiden tilaa? Mutta jos ei tätä kysymystä, niin mikä sitten? Ehkä tämä: Mikä, nykyaikana, on tarina – kuka sen kertoo, miten, ja kenelle?

Katarina West

valtiotieteen tohtori

Chianti, Toscana, Italia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Oikeuskansleri selvittää, ovatko valtiovarain­ministeriö ja sisäministeriö rikkoneet perustuslakia EU-asioissa

    4. 4

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    4. 4

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    5. 5

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää