Osuustoiminta pitäisi sote-palvelut paikallisina

Suomessa väestö ikääntyy ja väkimäärä vähenee. Julkisten palveluiden tuottaminen on monessa kolkassa käynyt yhä hankalammaksi, kun verovarat kutistuvat vuosi vuodelta. Erityisesti vanhusten hoivapalvelut ovat olleet tapetilla – kuntien kilpailutuksissa saavutettu laatu on paikoin osoittautunut pettymykseksi.

Kasvukeskusten ulkopuolella haasteena on ollut, että paikalliset pienyrittäjät eivät ole voineet osallistua hankintakilpailutuksiin. Ne ovat olleet heille aivan liian suuria kokonaisuuksia. Kuntien ei ole myöskään ollut mielekästä tehdä sopimuksia yksittäisten paikallisten yrittäjien kanssa, koska taustalla on vaaninut pelko palvelujen pettämisestä mahdollisen konkurssin tai muun yllättävän syyn takia.

Hoivapalveluiden parissa olisi kuitenkin paljon mahdollisuuksia luoda työtä ja toimeentuloa syrjäseuduille. Moni vanhus haluaisi mieluiten asua loppuun asti kotonaan, jos vain saisi riittävää apua.

Ihmisillä on vahva halu pitää oma elinympäristö elinvoimaisena. Yhteisöllisyyden arvostus korostuu, kun väki vähenee. Tähän yhtälöön tarvitsemme uusia palvelutuotannon ratkaisuja.

Suomessa on harjoitettu liiketoimintaa osuustoimintamallilla jo 120 vuotta. Rantautuessaan se tarjosi vahvan muutosvoiman köyhälle maalle, kun tarvittiin tapoja parantaa elintasoa ja jakaa taloudellista vaurautta aiempaa tasaisemmin. Yhä 2020-luvulla tämä yritysmuoto auttaa hyvinvointihaasteiden ratkomisessa.

Kyseessä on monella tapaa menestystarina. Aikuisista suomalaisista peräti 90 prosenttia kuuluu johonkin osuuskuntaan tai keskinäiseen vakuutusyhtiöön. Niissä on seitsemän miljoonaa jäsentä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2018 yli 30 miljardia euroa.

Siihen nähden osuustoiminnan ideaa tunnetaan huonosti. Ydin on siinä, että kannattavalla liiketoiminnalla saavutetaan muutakin hyötyä kuin liikevoittoa – kuten sote-asioissa kyky tarjota paikallisesti kriittiset palvelut tarpeeseen vastaavasti. Samalla se on väylä pienyrittäjille tai yksittäisille ammatinharjoittajille menestyä paikallisesti. Digitaalisuus helpottaa verkottumista ja luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Voimat yhdistävä sote-osuuskunta voi menestyä kilpailutuksissa. Verkostomainen yhteistyö toisiaan täydentävien toimijoiden kesken on kiinnostava kokonaisuus myös palvelunostajan ja -tarvitsijan näkökulmasta. Osuuskunta varmistaa palvelujen tasaisen laadun sekä riskienhallinnan.

Tähän sopivaa käyttövalmista konseptia ja toiminta-alustaa on kehitelty Tampereella vuodesta 2017. Kehittäjänä on toiminut Sote-osuuskunta Suomi, joka on pohtinut hinnoittelua, brändäystä ja hallintomalleja.

Ensimmäinen konseptinmukainen alueosuuskunta perustettiin elokuussa Orivedelle. Palvelutarjonta kattaa muun muassa etälääkärin ja -sairaanhoidon. Näitä kokemuksia ollaan monistamassa myös Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Osuuskunnat tarjoavat mahdollisuuden hybridimalliin, jossa ne toimivat julkisten palveluiden rinnalla. Tämä olisi maailmanluokassakin ainutkertainen toimintatapa, ja se ehdittäisiin huomioida vielä uudessa sote-valmistelussa.

Kuntapäättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta. Alueellisen sote-osuuskunnan perustamisessa iso helpotus olisi saada kunta mukaan käynnistäjäjäseneksi. Näin saataisiin voimaa, jolla aktivoidaan paikallisia pienyrittäjiä, tuodaan uusia työllistymismahdollisuuksia ja luodaan hoivapalvelun tarpeessa oleville realistinen vaihtoehto jatkaa elämää kotona.

Tutkimuslaitos Kantar TNS tutki viime vuonna suomalaisten vaikuttajien asenteita ja tietoa osuustoiminnasta. Päättäjät olivat kaikki sitä mieltä, että osuustoiminta tuo lisäarvoa yhteiskunnalle. Päättäjistä joka neljäs mainitsi sopivaksi toimialaksi sosiaali- ja terveyspalvelut. Osuustoiminta nähtiin vaihtoehdoksi tuottaa palvelut kestävällä ja toimivalla tavalla.

Osuustoiminnan vahvuuksia ovat avoimuus ja laajojen tahojen osallistaminen. Omistusmalli edellyttää myös johdolta läpinäkyvämpää toimintaa kuin osakeyhtiössä.

Osuustoiminnan edistäminen sisältyy myös hallitusohjelmaan. Nyt on uusien avauksien aika, kunta-alallakin.

Sami Karhu

Kirjoittaja on toimitusjohtaja Osuustoimintakeskus Pellervo ry:ssä.