Mielipide    |   Lukijan mielipide

Ilmastopolitiikassa on päästävä totuuden äärelle

Ilmastopolitiikan suurin tietovaje koskee maaperää.

Maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen ja sidonnan tietämys on luvattoman heikkoa. Tutkimus ei pysy politiikan valmistelun mukana, mikä vaarantaa vaikuttavien ilmastotoimien toimeenpanon ja ohjaa tehottomiin politiikkakeinoihin. Kasvihuonekaasujen raportointi on saatava kuntoon tarkentamalla päästökertoimia ja lisäämällä päästöjen rinnalle kasvillisuuden ja maaperän sidonta luonnontieteellisin perustein.

EU tavoittelee ilmastoneutraalisuutta vuonna 2050, Suomi jo vuonna 2035. Neutraalisuus edellyttää, että sekä päästöt että sidonta huomioidaan. Ilmastoneutraalisuus ei ole mahdollista ilman, että fossiiliset päästöt ajetaan alas ja vastaavasti metsien ja viljelyn hiilensidonta huomioidaan tasapainottavana tekijänä. Tämä edellyttää kestävää ja aktiivista maa- ja metsätaloutta, jossa edistetään kasvien kasvua.

Metsien yksipuolinen suojelu tai naudanlihan tuotannon rajoittaminen ei johda kestävään ilmastoneutraalisuuteen. Puu on aina hiilensä sitonut eikä lehmä päästä hiiltä sen enempää kuin se syö sitä rehussaan. Kyse on kestävästä luonnonvarojen käytöstä, jossa hiili kiertää ja osa hiilestä jää maaperään. Turvepeltojakin tarvitaan, koska ne ovat poudankestäviä ja osa huoltovarmuuttamme.

Maataloudella on päästönsä, joita on vähennetty pitkäjänteisellä työllä tuottavuuden parantuessa. Ruuantuotannossa syntyy aina päästöjä, jotka kuitenkin nollautuvat kasvavien kasvien hiilidioksidin sidonnalla, maailman ilmatieteen järjestön WMO:n esittämien tiekarttojen mukaisesti.

On muistettava jo tehty ilmastotyö. Esimerkiksi Suomen karjatalous on jo viilentänyt ilmastoa, koska metaanipäästöt ovat vähentyneet peräti 34 prosenttia vuodesta 1969 paremman tuottavuuden ansiosta (Luke). Viljelyn ja eläinten tuottavuuden mallia on jaettava maailmalle. Kunnianhimoa on oltava kansainvälisesti.

Ilmastopolitiikan suurin tietovaje koskee maaperää. Päästökertoimet on päivitettävä siten, että maankäytön todellinen vaikutus saadaan esiin. Vielä näin ei ole. Tutkimuksella on kiire, koska politiikkatoimet etenevät nopeasti. Emme voi edetä ilmastolainsäädännössä ennen kuin tutkimusta maankäytön päästökertoimista ja sidonnasta saadaan tarkemmaksi.

Suomen pitää huolehtia, ettei ruuan- ja puuntuotantoa rajoittavaa EU-lainsäädäntöä laadita ennen kuin tutkimus on valmiimpaa. Suomen pitää myös vaatia lisää hiilijoustoja maatalouspäästöilleen taakanjaossa, luonnontieteellisin eikä poliittisin perustein. Tämä tulee eteen, kun komission uutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa pannaan toimeen ja EU:n ilmastolakia valmistellaan.

Hiilidioksidin takaisinkytkentää ja uusiutuvien raaka-aineiden kestävää tuotantoa ei voida jättää huomiotta kestävässä ilmastopolitiikassa. On päästävä totuuden äärelle, jotta maa- ja metsätaloudessa voidaan toimia oikein. Erilaisissa oloissa erilaisilla toimilla.

Viljelijät ja puuntuottajat kuuntelevat herkällä korvalla ja ovat valmiita. He tekevät ilmastotyötä, jota politiikka ei voi sivuuttaa.

Liisa Pietola

ympäristöjohtaja, MTK

maanviljelyskemian ja -fysiikan dosentti, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää