Mielipide    |   Vieraskynä

Työllisyystavoite lähenisi kahdella uudistuksella

Työehtosopimuksiin pitäisi tuoda joustonvaraa silloin, kun työntekijät sitä tahtovat. Ansiosidonnaisen työttömyys­turvan olisi kannustettava aktiiviseen työnhakuun.

Sanna Marinin (sd) hallituksen talous­politiikka nojaa siihen, että työllisyys­aste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Tämä edellyttää, että maahan saadaan 60 000 työllistä lisää. Ellei siihen päästä, rahat eivät riitä nykyisen kaltaisen hyvin­voinnin yllä­pitämiseen.

Työllisyystavoite on kova. Ekonomistit ovat varsin yksimielisiä siitä, että talouskasvu ei tarjoa lähivuosina vetoapua. Kasvu on hyytymässä prosentin tuntumaan.

Niinpä työllisyystavoite on mahdollista saavuttaa vain työn kysyntää ja tarjontaa lisäävillä työmarkkinapoliittisilla päätöksillä. Hienosäätö ei nyt auta. Päätösten tulee olla vaikutukseltaan merkittäviä.

Hallitus on odottanut kolmikantatyöryhmien ehdotuksia. Tammikuun alussa valmistuneiden väliraporttien perusteella odotus näyttää olevan turhaa. Jo aiemman kokemuksen perusteella tiedetään, että kolmikanta pystyy tuottamaan vain pienimmän yhteisen nimittäjän. Eläkejärjestelmän uudistaminen on ollut poikkeus.

Tarvittaessa maan hallituksen pitää ottaa ohjat käsiinsä. Se olisi parlamentarismin mukaista. Marinin hallituksen kyky tehdä ammatti­yhdistysliikkeen mahdollisesti karsastamia päätöksiä ei kuitenkaan vaikuta kovin vahvalta.

Tarvitaan keinoja, joilla on todellista vaikutusta työllisyyteen. Tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste saavutettaisiin suurimmaksi osaksi tai jopa kokonaan kahden rakenteellisen uudistuksen avulla.

Suomi on palkanmuodostuksen joustavuutta koskevissa kansainvälisissä vertailuissa miltei viimeisellä sijalla. Pyrkimykset paikallisen sopimisen laajentamiseksi ­eivät ole tuottaneet riittävää tulosta. Vaikka työehtosopimuksissa on lisätty paikallista sopimista, vauhti on ollut liian hidas ja epäyhte­näinen.

Järjestelmä on myös toivottoman mutkikas. Palkanmuodostuksen ja muiden työehtojen jäykkyys jarruttaa merkittävästi työllistämistä ja nakertaa kilpailukykyä.

Joustavuuden lisääminen on välttämätöntä, ja se olisi hoidettavissa nopeasti ja tehokkaasti muuttamalla työehtosopimusten sitovuutta. Työlainsäädännössä voitaisiin antaa työntekijöille ja työnantajalle yhdessä sopien oikeus poiketa työ­ehtosopimuksen määräyksistä. Työehtosopimus olisi aina lähtökohtana, mutta jos osapuolilla olisi toisin sopimisen tarvetta, halua ja kykyä, siihen annettaisiin mahdollisuus. Tämä koskisi kaikkia työehtosopimusten piirissä olevia yrityksiä.

Työntekijöiden tahto ratkaisisi viime kädessä poikkeamisen, sillä sopimusta ei syntyisi ilman heidän myötävaikutustaan. Työehtosopimus olisi aina perälautana. Järjestelmä toisi sekä joustoa että turvaa.

Työntekijöiden asemaa voitaisiin parantaa esimerkiksi vahvistamalla työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon. Näin voitaisiin menetellä ainakin suurissa yrityksissä – pienissä yrityksissä työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat työolobarometrin mukaan jo nyt hyvällä to­lalla. Myös vähimmäispalkan säätämistä lailla voitaisiin harkita.

Vaikka liian moni on edelleen vailla työtä, yritykset kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Työttömyysturvan aktiivimalli on haudattu siihen liittyneiden epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi, mutta työttömyysturvaa pitäisi kehittää kannustavampaan suuntaan. Ei ole työttömäksi joutuneen vika, jos järjestelmässä on passivoivia piirteitä.

Työttömyysturvaa olisi muutettava siten, että se kannustaisi aktiiviseen työnhakuun ja palkitsisi työpaikan saamisesta kasvattamatta järjestelmän kustannuksia.

Työttömyyden aluksi työtön saisi esimerkiksi kolmen kuukauden ajan täyttä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, mutta sen jälkeen osa ansiosidonnaisesta korvauksesta siirrettäisiin työttömän henkilökohtaiselle työllisyystilille. Siellä olevat rahat työtön saisi käyttöönsä työllis­tyessään.

Tällainen järjestely kannustaisi nopeaan työllistymiseen. Myös Akava on esittänyt logiikaltaan tämänkaltaista mallia, palauttavaa työttömyysturvaa.

Rakenteellisten muutosten ohella muun muassa työvoimapalveluja on kehitettävä. Pelkillä hallinnollisilla muutoksilla työllisyyttä ei kuitenkaan saada kohdalleen.

Nyt tarvitaan kauaskantoisia päätöksiä, jotka eivät lisää veronmaksajien taakkaa.

Jussi Järventaus

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    2. 2

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    3. 3

      ”Vuoden päästä olet entisissä mitoissa”, Riku Saastamoinen kuuli laihduttuaan 50 kiloa – Elämänmuutos voi koetella ystävyyssuhteita, ja taustalla on monimutkaisten tunteiden vyyhti

      Tilaajille
    4. 4

      Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetty Jari Sillanpää astuu oikeuden eteen

    5. 5

      Kuka on raiskaus­väitteisiin yhdistetty Peter Nygård ja miten hän keräsi satojen miljoonien varallisuutensa?

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    3. 3

      Suomalaismies kertoo tilanteesta koronaviruksen eristämässä hotellissa Teneriffalla: ”Oven alta oli tullut ilmoitus, että hotelli on suljettu”

    4. 4

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    5. 5

      Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää