Mielipide    |   Vieraskynä

Ruotsi näyttää mallia palkkatuen uudistuksella

Suomessakin halutaan parantaa työllisyyttä palkkatukien avulla. Tässä tulee ottaa huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden intressit.

Palkkatukea maksetaan työnantajalle tämän palkattua työntekijän, jolla on huomattavia vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Palkkatukien kesto vaihtelee. Ne kompensoivat vaikeasti työllistyvästä työntekijästä työnantajalle koituvia kuluja siihen asti, kunnes työntekijän tuottavuus nousee ”normaalille” tasolle.

Hallitusohjelman mukaan työllisyystavoite pyritään saavuttamaan muun muassa lisäämällä palkkatuen käyttöä merkittävästi. Tämän vuoksi palkkatukea on tärkeää kehittää sellaiseksi, että sekä työnantajat että työntekijät tuntevat hyötyvänsä siitä mahdollisimman paljon.

Yhteiseen näkemykseen perustuvat ratkaisut voivat elää yli hallituskausien. Tämä on tärkeää, sillä työllisyysasteen nostamisessa ei ole tarjolla pikavoittoja.

Palkkatuista puhuttaessa on kiinnostava kääntää katse kohti naapurimaa Ruotsia. Siellä on ensi kesänä tarkoitus ottaa käyttöön uusi etableringsjobb-palkkatukimalli. Etablering viittaa vakiintumiseen. Mallissa sekä työnantajien että työntekijöiden intressit kohtaavat.

Ruotsin työllisyysaste on EU-maiden korkein. Ruotsissa syntyneiden kohdalla vallitsee lähes täystyöllisyys. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on kuitenkin huomattavasti matalampi. Tilannetta selittää pitkälti se, että turvapaikanhakijoina Ruotsiin viime vuosina saapuneille ei ole kovin hyvin löytynyt töitä. Samaan aikaan pulaa on esimerkiksi bussinkuljettajista, mekaanikoista ja lähihoitajista. Työttömät ja työpaikat eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Ruotsin työnantajajärjestöt ja ammattiliitot alkoivat pari vuotta sitten pohtia keinoja tilanteen korjaamiseksi. Tuloksena oli etableringsjobb-palkkatukimalli, joka on vähemmän byrokraattinen kuin nykyiset palkkatuet. Se on keskeistä, sillä työnantajien etujärjestöt ovat painottaneet, että nykyisten palkkatukien byrokraattisuus vähentää huomattavasti yritysten halukkuutta käyttää tätä mahdollisuutta.

Etableringsjobb-malli eroaa nykyisistä palkkatukimalleista niin, että valtio maksaa osuutensa palkasta suoraan työntekijälle. Näin työnantajat välttävät byrokratiaa: palkkakustannuksia ei tarvitse periä valtiolta jälkikäteen. Vaikka etableringsjobb-työt on tarkoitettu myös pitkäaikaistyöttömille kansallisuudesta riippumatta, niillä pyritään parantamaan etenkin vuonna 2015 ja sen jälkeen turvapaikanhakijoina ja pakolaisina saapuneiden työllisyyttä.

Etableringsjobb-malli otetaan käyttöön yksityisellä sektorilla, ja tukea sen piirissä voi saada korkeintaan 24 kuukautta. Tarkoitus on, että tuen päätyttyä tukea saanut pääsisi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työmarkkinaosapuolten mukaan keskeinen etu on, että etableringsjobb-järjestelmää on vaikeampi väärinkäyttää kuin nykyisiä palkkatukia. Apuna tässä on toimikunta, jonka ammattiliitot ja työnantajajärjestöt asettavat ja jolla on oikeus puuttua systeemin mahdolliseen väärinkäyttöön.

Ongelmana nykyisissä palkkatuissa on ollut, että osa työnantajista käyttää niitä väärin säästääkseen palkkakustannuksissa ilman todellista halua palkata työntekijää työsuhteeseen palkkatuen päättyessä. Näin nämä työnantajat vääristävät kilpailua, eikä todellista työllistävää vaikutusta synny. Toimikunta voi puuttua tällaiseen, mikä on tärkeää etenkin ammattiliitoille.

Osana etableringsjobb-järjestelmää työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työajalla sellaiseen koulutukseen, joka kehittää heidän osaamistaan. Tämä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä tulevaisuudessa myös muihin kuin matalapalkka-alojen töihin.

Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta? Ainakin sen, että nyt kun työllisyyttä aiotaan Suomessa parantaa palkkatukien käyttöä lisäämällä, on tärkeää löytää sellaisia malleja, jotka ottavat huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden intressit. Ruotsissa tämä näyttää onnistuneen. Se, mitä ryhmiä palkkatuet koskevat, on tietenkin poliittinen päätös.

Ruotsissa mallin aikaansaamisessa keskeistä on ollut työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen yhteinen näkemys tiettyjen ryhmien työllistymisvaikeuksista ja samaan aikaan vallitsevasta työvoimapulasta.

Rolle Alho

Kirjoittaja on Suomen Akatemian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää