Länsimaissa käydään vielä isoa vääntöä osallistumisesta voitonpäivän paraatiin Moskovassa

Venäjän presidentin Vladimir Putinin toissa viikolla esittelemä hanke muuttaa Venäjän perustus­lakia aloitti laajat spekulaatiot hänen tulevasta roolistaan.

Siitä saadaan tuskin pian tietää mitään varmaa. Laajana vellova arvailu myös saattaa antaa kuvan, että Venäjällä ­kevään pääteemana olisi tulevaisuus.

Todennäköisesti isommassa roolissa ovat kuitenkin toinen maailmansota ja Neuvostoliiton rooli voitossa, sillä sodan päättymisestä tulee toukokuussa kuluneeksi 75 vuotta. Juhlinta huipentuu voitonpäivän paraatiin Moskovan Punaisella torilla 9. toukokuuta.

Länsimaiden on päätettävä, kuinka korkealla tasolla ne osallistuvat paraatiin. Taustalla erimielisyys historiasta kärjistyy.

Toisen maailmansodan voitto on aina ollut venäläisille tärkeä ja ylpeyden aihe. Putinin aikana voitosta on tehty järjestelmällisesti keskeinen osa kansallista identiteettiä.

Voiton korostamisella on useita sisä- ja ulkopoliittisia syitä. Sen tärkeyden vuoksi Venäjän johto suvaitsee vain oman näkemyksensä sodasta. Siinä Neuvosto­liiton virheettömyys on korostunut entisestään. Tämä on vain syventänyt erimielisyyttä esimerkiksi Puolan ja Baltian maiden kanssa. Niillehän natsien kukistuminen ei tarkoittanut vapautta. Niille myös Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmima Molotovin–Ribbentropin sopimus on merkittävä, kun Venäjällä se jää nykyisin usein mainitsematta.

Lännessä sopimuksesta kuitenkin puhutaan aiempaa enemmän – syksyllä Euroopan parlamenttikin julisti sen syyksi sotaan. Tästä ärtynyt Venäjä on aloittanut kampanjan Puolaa vastaan kutsumalla sitä osasyylliseksi sotaan.

Länsimaissa tasapainoillaan nyt siis Moskovan paraatin suhteen.

Isoille maille voitto on myös esimerkki yhteistyöstä, mikä on peruste osallistua. Putin tietää sen. Viime viikolla hän ehdotti YK:n turvallisuusneuvoston py­syvien jäsenmaiden huippukokousta voiton juhlavuonna. Toisaalta maiden pitää miettiä, kuinka solidaarisia ne ovat nykyisille kumppaneilleen, kuten Puolalle.

Vielä ei tosin tiedetä, ketä Venäjä on kutsumassa. Ei ole esimerkiksi tiedotettu, onko Suomi saanut virallisen kutsun.

Kutsulistalla on väliä erityisesti Sak­salle. Sen on vaikea osallistua, jos Saksan uhreiksi joutuneita maita ei ole kutsuttu.

Edessä on siis vielä iso vääntö, joka jatkuu koko kevään.

Kirjoittaja on HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja.