Unelmoijien tulevaisuus on Yhdysvalloissa vaakalaudalla

”Antakaa minulle väsyneet ja köyhät ihmisenne / yhteen kietoutuneet joukkonne, jotka haluavat hengittää vapaasti / kiusatut, jotka on käännytetty rannikoiltanne / Lähettäkää heidät, nämä kodittomat ja vastoin­käymisten koettelemat minulle / näytän tietä kultaisella ovella!” toteaa Vapauden­patsas, uljas vapauden jumala­tar New Yorkin edustalla. Runoilija Emma Lazaruksen 1880-luvun alussa kirjoittama ylevä sonetti kaiverrettiin Vapauden­patsaan jalustan pronssi­laattaan kymmenen vuotta myöhemmin.

Näitä koeteltuja on Yhdysvaltoihin sittemmin virrannutkin. Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa on enemmän maahanmuuttajia kuin missään muussa maassa. Työn perässä muuttavat, pakolaiset ja muut siirtolaiset hakevat Vapaudenpatsaan vartioiman kultaisen oven takana häämöttäviä mahdollisuuksia: koulutusta, työtä, vapautta. Maassa asuu arviolta yli 44 miljoonaa maahanmuuttajaa – noin 14 prosenttia maan asukasluvusta.

Suurin osa maahanmuuttajista asuu maassa laillisesti. Neljänneksen arvioidaan olevan maassa laittomasti, ilman vaadittuja työ- ja oleskelulupia. Yhtä näistä paperittomien maahanmuuttajien ryhmistä kutsutaan unelmoijiksi. He ovat tulleet Yhdysvaltoihin alaikäisinä, eikä heillä ole virallista oleskelulupaa.

Yhdysvaltojen edellinen presidentti Barack Obama suunnitteli uudistusta, joka loisi unelmoijille reitin Yhdysvaltojen kansalaisuuteen. Suunniteltu lakiuudistus ei kuitenkaan onnistunut. Sen sijaan syntyi Daca-ohjelma, joka pysäytti paperittomien maahanmuuttaja­lasten karkotukset Yhdysvalloista. Sen ansiosta ennen vuotta 2007 Yhdysvaltoihin saapuneet lapset ja nuoret voivat saada kahden vuoden oleskelu- ja työluvan tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Dacan kautta oleskelu- ja työluvan on saanut noin 700 000 maahanmuuttajanuorta ja -lasta. Ohjelman ansiosta he voivat käydä laillisesti töissä ja opiskella sekä maksaa veroja – toisin kuin muut paperittomat maahanmuuttajat, jotka usein joutuvat työskentelemään yhteiskunnan virallisten väylien ulkopuolella. Tutkimusten mukaan Dacan piirissä olevat ovatkin korkeammin koulutettuja ja ansaitsevat enemmän kuin muut maahanmuuttajaryhmät.

Unelmoijat ovat nyt varpaisillaan, sillä Dacan tulevaisuus on vaaka­laudalla. Presidentti Donald ­Trumpin hallinnon aikeet lopettaa Daca-ohjelma estettiin aiemmin oikeuden päätöksillä, mutta nyt Yhdysvaltain korkein oikeus punnitsee ohjelman lainmukaisuutta.

Jos ohjelma lopetetaan eikä muuta unelmoijia suojelevaa lainsäädäntöä saada aikaan, sadattuhannet ohjelmassa olevat voidaan karkottaa maasta. Moni heistä on kuitenkin elänyt suurimman osan elämästään Yhdysvalloissa, eikä heillä ole siteitä muualla. Karkotukset merkitsevät koulunkäynnin ja työsuhteiden katkeamista. Vapaudenpatsaan lupaukset paremmasta elämästä jäävät vain haaveeksi.

Korkeimman oikeuden Daca-päätöksestä ennustetaan Yhdys­valtojen presidentinvaalien kiista­kapulaa ja neuvotteluasetta Donald ­Trumpille maahanmuuttopolitiikan toteuttamisessa.

Trumpin hallinnon tiukentuneesta maahanmuuttolinjasta huolimatta – tai kenties juuri siksi – suuri yleisö Yhdysvalloissa tukee siirtolaisuutta entistä enemmän. Mielipidetiedustelupalvelu Gallupin mukaan amerikkalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisemmin kuin koskaan. Jopa kolme neljästä amerikkalaisesta sanoo maahanmuuton olevan Yhdysvalloille hyväksi.

Pakolaiskriisien jäljiltä Euroopassa ja Suomessakin on aiempaa enemmän paperittomia maahanmuuttajia. Tarvitaan ohjelmia, jotka estävät heidän syrjäytymisensä. Maahanmuuttajien – erityisesti lasten ja nuorten – on päästävä uudessa maassaan arkielämään nopeasti kiinni. Jotta tämä onnistuu, on tarjottava mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä.

Epävarmuus elämän jatkuvuudesta heikentää siirtolaisten osallisuuden tunnetta ja vaikeuttaa heidän sitoutumistaan yhteiskuntaan.

Maahanmuuttopolitiikan tuleekin perustua ihmisarvojen kunnioitukseen, ennakoitavuuteen ja jatku­vuuteen.

Vain siten Vapaudenpatsaan lupaukset koeteltujen auttamisesta ja paremmasta elämästä voivat toteutua, niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin.

Kirjoittaja on apulaisprofessori University of Illinois’ssa Chicagossa Yhdysvalloissa.