Mielipide    |   Vieraskynä

Kotouttaminen ei palvele kaikkia tasavertaisesti

Kunnat ja valtion työvoima­hallinto tarjoavat kotouttamis­palveluja kouluikäisille lapsille ja työttömille, mutta Suomeen töihin tulleet ja heidän puolisonsa jäävät katveeseen.

Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan vuonna 2011. Se määrää kunnalle yleis- ja yhteen­sovittamis­vastuun maahan­muuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallis­tasolla.

Lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Laissa tarkemmin määriteltyjen kotoutumispalvelujen järjestämisestä vastaa pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimisto.

Järjestelmä on varsin hajanainen. Käytännössä kotoutumispalvelut kohdentuvat vain osalle Suomeen muuttavista ihmisistä.

Parhaiten järjestelmä palvelee kouluikäisiä lapsia. Heidän tukemisekseen on kehitetty erilaisia tukijärjestelmiä ja osaamista.

Kouluikäisten tuki painottuu suomen tai ruotsin kielen opetukseen, ja vuoden kuluessa opetuksen alkamisesta suurin osa lapsista siirtyy tavallisiin opetusryhmiin. Kunnissa, joissa on vähän asukkaita, ryhmäkoot voivat tosin jäädä niin pieniksi, ettei lapsen oman äidinkielen tai uskonnon opetusta voida antaa. Tällöin ratkaisuja on haettu kuntien yhteistyöstä.

Myös työttömien kotoutumispalvelut toimivat varsin hyvin. Lain mukaan Suomeen muuttavalla ja työtä vailla olevalla henkilöllä on kolmen vuoden aikana oikeus alkukartoitukseen ja sen mukaiseen kotoutumiskoulutukseen, johon kuuluu intensiivistä kieli- ja työelämäkoulutusta. Usein se jatkuu ammatillisena koulutuksena.

Paikallistasolla on myös paljon yhdistys- ja hanketoimintaa, joka kohdentuu työllistämiseen. Kansantalouden kannalta on muun muassa väestökehityksen vuoksi järkevää panostaa työllistämiseen. Yrityksetkin viestivät jatkuvasti, että osaavaa työvoimaa on vaikea löytää. Suurin osa Suomeen tulijoista jää kuitenkin vaille aktiivista kotouttamista.

Useimmat ulkomaalaiset muuttavat Suomeen töihin tai perhesyistä.

Esimerkiksi vuonna 2018 myönnettiin yhteensä noin 34 000 oleskelulupaa. Suurimmassa osassa hakemuksen perusteet liittyivät perhe­syihin, työhön tai opiskeluun. Kansainvälinen suojelu oli perusteena vain noin 3 ­000 oleskeluluvassa.

Suurimmalla osalla maahanmuuttajista kotoutuminen jää käytännössä oman aloitteellisuuden varaan. Työn, opintojen tai perheen vuoksi Suomeen tulevia varten ei ole juuri suunniteltu kotouttamistoimia, ja tiedot kotouttamisen tuloksista ja tarpeista ovat niukkoja. Tulijan suhde uuteen kotimaahan voi jäädä löyhäksi.

Usein on työnantajasta kiinni, rohkaistaanko tai tuetaanko tulijoita opettelemaan suomea tai ruotsia. Työssä käyvät maahanmuuttajat ja heidän puolisonsa eivät ole aktiivisten kotouttamistoimien kohteena, eikä kunnilla ole selviä kotouttamisvelvoitteita heitä kohtaan.

Kotouttamisen tuloksista on liian vähän tietoa. Vaikka kuntien kotouttamisohjelmissa luetellaan monia kotouttamistoimenpiteitä, vain harvoin kerrotaan, mitä näillä toimilla on todella saatu aikaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta vaati hieman yli vuosi sitten kotouttamisen merkittävää nopeuttamista ja muita uudistuksia. Valiokunta halusi kiristää oleskeluluvan saaneiden maahan­muuttajien kieli­taito­vaatimuksia. Kieli­koulutukseen toivottiin sisällytettäväksi koetta, joka mittaisi koulutettavien kieli­taitoa.

Nykyisin kotoutumiskoulutus kestää noin vuoden. Siihen kuuluu kieliopintojen lisäksi tutustumista suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Kielitaitovaatimusten kiristäminen ei välttämättä paranna oppilaiden motivaatiota tai opetuksen laatua.

Kotouttamisen pitäisi tarjota kokonaisvaltaisesti kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta riippumatta. Kunnat ja valtionhallinto eivät voi vastata kaikesta toiminnasta, vaan myös yrityksillä ja kolmannella sektorilla on tärkeä tehtävä.

Yritykset voisivat nykyistä rohkeammin palkata eritaustaisia ihmisiä ja antaa osaamisen ratkaista. Järjestöt tekevät merkittävää työtä muun muassa työllistymisen, vapaa-ajan toimintojen ja perinteiden ylläpitämisen eteen. Julkinen tuki tähän toimintaan on tarpeen.

Kotouttamisella pyritään luomaan hyviä suhteita eri ryhmien ja yksilöiden välille. Myös kuntien tulisi luoda lisää mahdollisuuksia eritaustaisten ihmisten kohtaamisille.

Pekka Kettunen

Kirjoittaja on erikoistutkija Siirtolaisuusinstituutissa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää