”Kekkosen juutalaisten” kohtalosta ei ole varmuutta - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

”Kekkosen juutalaisten” kohtalosta ei ole varmuutta

Tanskan tai Saksan arkistoista tulisi etsiä vahvistusta siitä, poikkesiko Ariadne-laiva Kööpenhaminaan ja pääsivätkö pakolaiset maihin.

Julkaistu: 31.1. 2:00

Pauli Riihilahti (HS 26.1.) uskoo saaneensa lähetyssaarnaaja Rauha Moision arkiston avulla selvyyden, mitä Ariadne-laivan käännytetylle juutalaispakolaisten ryhmälle tapahtui. Riihilahden ainoa lähde on Rauha Moisio, jonka ainoa lähde taas oli Kernig-niminen lehtimies. Rauha Moisio tunsi monet juutalaispakolaiset henkilökohtaisesti, eikä ole syytä epäillä hänen kertomustaan. Sen sijaan on syytä epäillä lehtimies Kernigin kertomusta – ellei muita todisteita löydy.

Olen kertonut Willy Kernigistä kirjassani Luovutetut – Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY 2003). Suomen valtiollinen poliisi luovutti jatkosodan aikana ainakin 129 henkilöä Valpon ja Gestapon tekemän sopimuksen nojalla 13:lla eri luovutuskerralla Suomesta eri keskitysleireille. Heistä 29 henkilöllä oli Suomessa rikosrekisteri. Muiden luovutusperusteena oli esimerkiksi kommunistisuus tai juutalaisuus, jotka natsi-Saksan ideologian mukaan riittivät kuolemantuomioon.

Willy Kernig kuului tähän ryhmään. Hän kertoi Suomessa olevansa Tšekkoslovakian kansalainen Jadervy Vilem, mutta tosiasiassa hän oli syntynyt Berliinissä vuonna 1902 nimellä Wilhelm Kernig. Hän saapui Suomeen jo 3.12.1937.

Kohtaan ”tietoja toiminnasta” Valpo oli kirjannut ”kommunisti” ja että Kernig oli harjoittanut vakoilutoimintaa muun muassa Virossa ja Ruotsissa. Hän oli isän puolelta juutalainen ja päässyt siten Suomessa juutalaisen seurakunnan avun piiriin. Sitä, että hän myös toimi Suomessa olevien juutalaispakolaisten ilmiantajana Valpon laskuun, Rauha Moisio tuskin tiesi.

Jatkosodan aikana Valpossa kyllästyttiin Kernigin avustuspyyntöihin. Hänet luovutettiin Vaasasta Saksaan 14.6.1942.

Neidenfels-laivassa Kernig yritti itsemurhaa työntämällä veitsen kylkeensä. Saksalaiset toimittivat hänet Gestapon kuulusteltavaksi. Ilmeisesti hänet teloitettiin saksalaisessa vankilassa.

Tanskan tai Saksan arkistoista tulisi etsiä vahvistusta siitä, poikkesiko Ariadne-laiva Kööpenhaminaan ja pääsivätkö pakolaiset maihin. Mielestäni on ennenaikaista iloita ”Kekkosen juutalaisten” laivan onnellisesta lopusta.

Elina Sana

tutkija, toimittaja

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Vuonna 1938 Suomi käännytti laivallisen Hitlerin vainoja paenneita juutalaisia takaisin natsi-Saksaan – Pauli Riihilahti päätti eläkepäivillään selvittää, mitä heille todella tapahtui