Mielipide    |   Vieraskynä

Yhtenäinen ulkopolitiikka ei vaadi uutta sopimusta

EU-maiden kannattaisi lisätä määräenemmistö­päätöksen­tekoa sekä rakentavaa pidättäytymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Iranin tilanteen kriisiytyminen osoitti taas, että EU:n pitää nopeuttaa ja vahvistaa ulkopoliittista toiminta­kykyään. Vaikka EU:lla on vahva intressi Lähi-itään, unioni on jäänyt siellä sivu­raiteelle. Eurooppa pystyy parempaan.

Monet EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ongelmista liittyvät yksimielisyyden vaatimukseen näitä asioita koskevissa päätöksissä. Yksimielisyyden saavuttaminen on usein työlästä: jäsenmaiden toisistaan poikkeavia intressejä ja tavoitteita on vaikea sovittaa yhteen.

EU:n toimintaa voitaisiin tehostaa määräenemmistöpäätöksentekoa lisäämällä. Se on jo nyt unionissa yleisin tapa tehdä päätöksiä. Määräenemmistöllä päätettäessä EU:n ministerineuvosto hyväksyy aloitteen, jos sitä kannattaa vähintään 55 prosenttia jäsenmaista ja näissä jäsenmaissa asuu vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Määräenemmistöä käytetään esimerkiksi sisämarkkina-asioista päätettäessä.

Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n tulee päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikasta pääsääntöisesti yksimielisesti. Yksimielisyyttä edellyttävät vaikkapa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuret linjat ja päätökset, joihin liittyy puolustuksellisia tai sotilaallisia ulottuvuuksia. Esimerkiksi EU-sotilasoperaation käynnistämisestä on päätettävä yksimielisesti.

Tietyissä tapauksissa määräenemmistöpäätöksenteon lisääminen ei kuitenkaan vaatisi muutoksia EU:n perussopimuksiin. Siihen riittäisi EU-maiden johtajista koostuvan ­Eurooppa-neuvoston päätös.

EU-komissio on ehdottanut, että aluksi määräenemmistöpäätöksentekoa voitaisiin lisätä kansainvälisissä ihmisoikeusasioissa, talouspakotteissa ja siviilioperaatioiden käynnistämisessä. Lisäksi määräenemmistöllä voitaisiin päättää muutoksista EU:n terroristiluetteloon.

Suomelle määräenemmistöpäätöksenteon lisääntyminen olisi myönteinen asia. Toimiva EU-päätöksenteko luo turvaa etenkin pienemmille jäsenmaille, joilla ei yksin ole valmiuksia vastata kansainvälisen politiikan myllerryksiin.

Muutos saattaisi myös lisätä jäsenmaiden välistä solidaarisuutta: jos joissain asioissa antaa, niin toisissa voi isommalla todennäköisyydellä jotain saada. Muilla EU-mailla saattaisi olla enemmän valmiutta auttaa Suomea, jos Suomi vetoaisi Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeeseen.

Vaikein asia Suomelle olisi määräenemmistöpäätöksenteko unionin sanktiopolitiikassa. EU voisi silloin periaatteessa asettaa Venäjän-pakotteita Suomesta riippumatta.

Asiasta olisi hyvä käydä myös perustuslaillista keskustelua. Suomessa EU-politiikasta vastaa maan hallitus, mutta ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Venäjän-pakotteet ovat Suomen ulkopolitiikan ydinkysymyksiä.

Presidentti Sauli Niinistö on todennut kannattavansa EU:n kansainvälisen toimijuuden tehostamista, vaikka se kaventaisi presidentin valtaoikeuksia. Lausuntoa on tulkittu niin, että Niinistö hyväksyisi määräenemmistöpäätöksenteon komission ehdottamilla alueilla.

Kaikkia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ongelmia määräenemmistöpäätöksenteko ei ratkaise. EU-maiden tulisikin hyödyntää enemmän mahdollisuutta niin sanottuun rakentavaan äänestämästä pidättäytymiseen. Järjestely tarjoaa jäsenmaalle mahdollisuuden olla päätöksestä eri mieltä, eikä kyseinen jäsenvaltio olisi velvollinen soveltamaan päätöstä. Jäsenmaa hyväksyisi kuitenkin päätöksen sitovan ­EU:ta eikä lamauttaisi vastustuksellaan unionin toimintakykyä.

Toistaiseksi mahdollisuutta on hyödynnetty vain kerran, kun Kypros pidättäytyi EU:n päätöksessä käynnistää siviilikriisinhallintaoperaatio Kosovossa vuonna 2008.

Myös EU:n strategista ajattelua on syytä kehittää sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista työnjakoa selkeyttää. Iranin kriisissäkin on jäänyt epäselväksi, kuka puhuu unionin äänellä. Hämärän peittoon on jäänyt myös se, onko EU:lla vaihtoehtoista strategiaa, jos unionin voimakkaasti puolustama ydinsopimus kaatuu.

Määräenemmistöpäätöksenteon ja rakentavan pidättäytymisen lisääminen ovat tarpeellisia mutta varovaisia askelia. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintakyvyn vahvistaminen on Suomen ja koko ­Euroopan unionin etu.

Henna Virkkunen ja Niklas Nováky

Virkkunen on europarlamentaarikko (kok) ja Nováky ulkopolitiikan tutkija Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää