Mielipide    |   Kolumni

Palkankorotukset lasketaan tarkkaan työehtosopimuksissa

Yleinen kaava on, että koko sopimuskauden korotukset jaetaan sopimuskauden kuukausilla.

Palkan­korotusten niin sanotuksi yleiseksi linjaksi näyttäisi ainakin toistaiseksi muodostuneen Tekno­logia­teollisuuden ja Teollisuus­liiton välinen sopimus.

Teknologia­teollisuuden työn­tekijä­sopimuksessa kilpailu­kyky­sopimuksen palkattomia lisä­työ­tunteja ei enää ole. Työn­antaja­rintama tosin on kiistänyt tulkinnan, että ”yleinen linja” tarkoittaisi myös kiky-tunneista luopumista.

Keskiviikkona syntyi valta­kunnan­sovittelija Vuokko Piekkalan johdolla neuvottelutulos Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton uudeksi sopimukseksi. Se on liittojen hallintojen käsittelyssä torstaina.

Sen jälkeen kuullaan, miten ke­mianteollisuudessa kävi kiky-tunneille. Ratkaisu saattaa ohjata kaikkia muita perässä tulevia aloja.

Teknologiateollisuuden työntekijäsopimuksessa palkankorotuksiksi sovittiin 3,3 prosenttia 25 kuukaudessa. Tasan kahden vuoden sopimuskorotuksiksi on laskettu 3,2 prosenttia.

Hetkinen. Miten sopimuskausi muka on 25 kuukautta, kun uusi sopimus tuli voimaan tammikuun alkupäivinä ja päättyy ensi vuoden marraskuun lopussa? Eihän siitä tule 25:tä kuukautta vaan vain 23 kuukautta.

Alan edellinen sopimuskausi päättyi kuitenkin jo lokakuun lopussa. Kun uusi sopimus päättyy vasta ensi vuoden marraskuun lopussa, saadaan siitä se 25 kuukautta.

Näinä aikoina liitot kummallakin puolella neuvottelupöytää seuraavat tarkkaan, millaisia korotuksia muissa liitoissa sovitaan. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella tarvitaan neuvotteluihin puheenjohtajan lisäksi ainakin työmarkkinajuristi ja mielellään myös ekonomisti.

Nykyisin palkankorotukset lasketaan yleensä sopimuskuukautta kohden. Sopimuksen yhteenlaskettu korotusprosentti jaetaan sopimuskauden pituudella. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työntekijä­sopimuksen kustannusvaikutus on runsaat 0,13 prosenttia sopimuskuukautta kohden.

Teollisuusliiton palkankorotusten 3,3 prosenttia tulee seuraavista eristä: tänä vuonna 1,3 prosenttia, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja niiden päälle työnantajan päättämä erä 0,6 prosenttia, joka pitää panna maksuun viimeistään ensi vuoden alkupuolella.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen sopimus on sikäli poikkeus, että siinä on perälauta: sopimuksen palkankorotusprosentit tulevat käyttöön vain, jos työpaikalla ei päästä sovintoon siitä, miten ja keille korotukset jaetaan.

Työpaikoilla sopiminen kaikista työsuhteen ehdoista on teknologiateollisuuden sopimuksissa ensisijainen lähestymistapa. Monella muulla alalla palkankorotukset otetaan suoraan työehtosopimuksesta.

Mikäli teknologiateollisuuden työntekijäsopimukseen olisi tullut muita muutoksia, joilla olisi ollut kustannusvaikutuksia suuntaan tai toiseen, ne olisi laskettu mukaan sopimuskauden kustannuksiin.

Sopimus oli kuitenkin lopulta hyvin yksinkertainen: kikyt pois ja palkankorotuksiksi 3,3 prosenttia.

Koska sopimuskauden korotukset lasketaan mallilla prosenttia kuukaudessa, sopimuskauden pituudellakin on merkitystä.

Työnantaja maksaa tuottavuuden kasvun ja työpanoksen lisäksi myös työrauhasta. Jos siis jollain alalla sopimuskaudeksi sovitaan runsaasti yli kaksi vuotta, ovat palkankorotuksetkin kenties yli 3,2 prosenttia.

Mikäli sopimuskausi jää alle kaksivuotiseksi, luvassa on pienemmät korotukset kuin muilla aloilla.

Silläkin on merkitystä, missä kohtaa sopimuskautta korotukset tulevat voimaan. Mitä myöhemmin korotukset tulevat voimaan, sitä pienempi kustannusvaikutus niillä tällä sopimuskaudella on.

Työntekijäpuolella saattaisi olla houkutusta siirtää korotukset mahdollisimman lähelle sopimuskauden loppua ja kuitata reippaat korotukset. Palkankorotuksethan jäävät laskentapohjaksi seuraavalla sopimuskierroksella.

Mutta ei työnantajakaan tyhmä ole. Sopimuskauden loppupuolella tulevista palkankorotuksista jää niin sanottua palkkaperintöä: vaikka kustannusvaikutus olisi tällä sopimuskaudella vähäinen, seuraavalla sopimuskaudella ne vaikuttavat koko kauden ja mahdollisesti leikkaavat seuraavan sopimuskauden korotuksia.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää