Puutteelliset käsinkirjoitustaidot voivat heikentää suomalaisten yhdenvertaisuutta - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Puutteelliset käsinkirjoitustaidot voivat heikentää suomalaisten yhdenvertaisuutta

Eikö persoonalliselle nimikirjoituksellekaan ole enää tarvetta?

Julkaistu: 7.2. 2:00

Peruskoulussa luovuttiin joitakin vuosia sitten kaunokirjoituksen opetuksesta. Käsialan kehittämiselle ei katsottu olevan tarvetta tulevaisuudessa, kun tietokoneiden käyttö yleistyy ja kännyköiden muistikapasiteetti kasvaa.

Kun ylioppilaskokeetkin suoritetaan tietokoneilla, käsinkirjoittamiselle ei uskota olevan kysyntää, ainakaan Suomessa.

Kaunokirjoitukselle kouluissa uhrattua aikaa pidetään tehottomana ajankäyttönä oppimistulosten ja oppilaiden tulevaisuuden kannalta.

Missä muissa maissa on luovuttu kaunokirjoituksen opettamisesta? Seuraammeko verrokkimaiden esimerkkiä vai annammeko esimerkkiä muille?

Olisi myös kiinnostavaa tietää, kirjoittavatko oppilaat nykyisin vastauksensa Pisa-tutkimuksissa tietokoneilla. Mikäli oppilaiden oletetaan kirjoittavan Pisa-tutkimusten vastauksia myös käsin, suomalaisten tulokset heikentyvät tuntuvasti muutaman vuoden kuluttua. Heikoilla Pisa-tuloksilla olisi vaikutusta koulutusvientiimme.

Kun ei opeteta kaunokirjoitusta, ei synny käsialaakaan. Käsinkirjoittaminen muuttuu huonoksi ja hitaaksi tekstaukseksi tai keppikirjaimien käytöksi. Kun ei opita kaunokirjoitusta, ei opita lukemaan käsin kirjoitettuja kortteja, kirjeitä tai muita tekstejä. Historiantutkimus rajoittunee tulevaisuudessa suurelta osin koneella kirjoitettuihin aineistoihin, kun historiallisten käsialojen lukemisen lisäksi pitäisi järjestää erikoiskursseja käsin kirjoitettujen tekstien lukemisesta.

Alakoulussa motoristen taitojen kehitys takkuaa. Kun sanojen kirjaimia ei kirjoiteta yhteen, syntyy pelkkiä kirjasinjonoja. Näistä kirjaimista kirjoittaja tai lukijakaan ei erota yhtenäisiä sanoja, saati sitten virkkeitä. Vaillinaisilla käsinkirjoittamisen taidoilla on vaikeaa tehdä muistiinpanoja tilanteessa, jossa tarjolla ei ole kännykkää tai tietokonetta.

Myöskään persoonallista nimikirjoitusta ei synny. Eikö sillekään ole enää tarvetta?

Allekirjoituksia tarvitaan yhä monissa yhteyksissä. Henkilö- ja pankkikortit allekirjoitetaan tunnistettavilla nimikirjoituksilla. Kortissa olevaa nimikirjoitusta verrataan henkilön antamaan allekirjoitukseen Suomessa postilähetyksiä noudettaessa sekä ulkomailla luottokorttia käytettäessä. Olisi ikävää, jos arkielämä ja ulkomaanmatkustus vaikeutuisivat nimikirjoitusten puuttumisen vuoksi.

Jos nuorille ei tarjota mahdollisuutta omaan tunnistettavaan nimikirjoitukseen, joudutaan myös miettimään, miten korvata erilaiset Suomen lainsäädännön edellyttämät asiakirjojen allekirjoitukset. Onko tarkoitus tulevaisuudessa siirtyä pankkien käyttämiin vahvoihin henkilötunnistuksiin, vai siirrytäänkö takaisin keskiaikaisiin puumerkkeihin? Kuinka yhdistää nykyiset, yksinkertaiset ja kaikkien saatavilla olevat allekirjoituskäytännöt uusiin kehitettäviin käytäntöihin siten, ettei kansalaisia asetettaisi keskenään eriarvoiseen asemaan?

Kädentaitojen kehittämistä ja ylläpitämistä on viime vuosina korostettu keinona muistisairauksien ehkäisyssä. Olisi valitettavaa, jos lapsenlapsillamme ei olisi tarjolla perinteisiä taitoja ikääntymisen laadun parantamisessa.

Juhani Lönnroth

kouluvaari, Euroopan komission käännöstoimen pääjohtaja, eläkkeellä

Laura Reinilä

suurlähettiläs, eläkkeellä

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Espoolaisopettaja teki testin ja laittoi opiskelijat kirjoittamaan muistiin­panot käsin – ”Koe­numerot paranivat keski­määrin kaksi numeroa”

Seuraa uutisia tästä aiheesta