Suurissa kaupungeissa miehillä voi olla vaikeuksia sitoutua perheen perustamiseen, koska sinkkunaisia on ympärillä runsaasti

Väestömaantieteen piirissä on pitkään tiedetty, että kaupungistuminen vähentää syntyvyyttä. Maailman suurimmissa metropoleissa kokonaishedelmällisyysluku naista kohden on yleensä lähellä yhtä.

Kulttuuristen tekijöiden sekä taloudellisten ja sosiaalisten syiden takia perheen perustaminen on vaikeampaa ja vähemmän houkuttelevaa metropoleissa kuin pienissä kaupungeissa ja maaseudulla. Suomessa varsinkin Helsingin seudun kasvu on ollut nopeaa kymmenen viime vuoden ajan, mikä heijastuu syntyvyyteen.

Suuriin kaupunkeihin muuttaa suhteellisesti enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Näin ollen isoimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, on huomattava naisenemmistö ja varsinkin maaseutukuntiin jää runsaasti poikamiehiä. Matemaattinen tosiasia on, että kaikille ei riitä omalta paikkakunnalta puolisoa ainakaan perinteisen ydinperheen perustamiseen.

Suurissa kaupungeissa miehet sitoutuvat keskimääräistä huonommin perheen perustamiseen, koska sinkkunaisia on ympärillä runsaasti. Osin tästä voi johtua, että Suomessa yksinhuoltajaperheitä on suhteellisesti paljon Helsingissä, jossa myös kokonaishedelmällisyysluku on hyvin pieni.

Vaikka puolison valinta osalla onnistuu, isoimmissa kaupungeissa lapsiperheen perustamisen voi tehdä vähemmän houkuttelevaksi asumisen kalleus.

Kasvukeskuksissa asuntojen ja vuokrien hintataso on noussut voimakkaasti viime vuosina. Edellinen vaikuttaa huomattavasti potentiaalisten perheenperustajien menoihin, koska nuorella ei yleensä ole velatonta omistusasuntoa.

Etuuksista huolimatta lapsen saaminen voi aiheuttaa pelkästään asumiskulujen suuruuden vuoksi köyhyysloukun, varsinkin, jos uskaltautuu jäämään perhevapaille opintojen tai pätkätyökierteen aikana. Samaan aikaan lapsiperheen paras tukiverkko eli isovanhemmat voivat asua kaukana.

Asumiskulujen nousun lisäksi tulonsiirrot perheen perustamisiässä oleville ovat vähentyneet. Vaikka Suomessa on edelleen kohtuullisen hyvät perhe-etuudet, ne eivät ole pysyneet hintojen nousun kanssa samalla tasolla ja etuuksia on jopa leikattu viime vuosina. Lapsilisiä on viimeksi leikattu vuosina 2015 ja 2017, ja indeksijäädytyksiä on tehty useamman kerran.

Juha Sipilän (kesk) hallitus heikensi parhaassa lisääntymisiässä olevien taloustilannetta myös leikkaamalla opintotukea ja muuttamalla sen lainapainotteisemmaksi. Näin nuoria perheitä kuormittavat asuntolainojen lisäksi entistä suuremmat opintovelat.

Väitän, että merkittävää osaa lasten hankintaa harkitsevista mietityttää eniten taloustilanne ja mahdollisen puolison puuttuminen tai sitoutuminen. Yhteiskunta voi halutessaan helpottaa perheen perustamisen mahdollisuuksia aktiivisella alue- ja asuntopolitiikalla sekä tulonsiiroilla.

Elli Moilanen

ympäristöasiantuntija, Pyhäntä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/http://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.