Mielipide    |   Lukijan mielipide

Metsän ensiharvennuksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän

Ensiharvennuksilla puut saadaan kasvamaan tukkipuiksi, jolloin niihin sitoutuu hiiltä. Näin metsät kasvavat tehokkaasti arvokkaiksi hiilinieluiksi.

Yleensä luullaan, että metsänhakkuu tarkoittaa päätehakkuita, aukkohakkuita. Totuus on toisenlainen.

Metsäkeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 ensiharvennuksia tehtiin noin 150 000 hehtaaria, ja puuta kertyi noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Väljennysharvennuksia tehtiin noin 360 000 hehtaaria, joista puuta kertyi noin 35 miljoonaa kuutiometriä. Pääte­hakkuita – yleensä avohakkuita – tehtiin noin 160 000 hehtaaria, josta puuta kertyi noin 35 miljoonaa kuutiometriä.

Ensiharvennukset tehdään noin 35 vuoden ikäisissä metsissä, ja väljennysharvennukset noin 50 vuoden ikäisissä metsissä. Niistä kertyvä puu on lähes kokonaan kuitupuuta tehtaisiin tai energiapuuta (ei siis vielä tukkipuuta). Nämä hakkuut ovat metsänhoidollisia hakkuita. Niiden avulla puut saadaan kasvamaan tukkipuiksi, jolloin niihin sitoutuu hiiltä. Näin metsät kasvavat tehokkaasti arvokkaiksi hiilinieluiksi.

Hyvin hoidetuissa metsissä kasvu ja myös hiilen sitominen on tehokkainta 30–70 vuoden ikäisissä metsissä. Järeissä tukki-ikäisissä metsissä hiilivarasto on suurimmillaan, mutta tämän ikäiset metsät eivät enää sido kovinkaan paljon uutta hiiltä itseensä. Vanhoissa metsissä alkaa olla lahoamista, ja erilaiset hyönteis- ja muut taudit vahingoittavat kasvua. Metsät muuttuvat jopa hiilipäästöisiksi.

Harvennushakkuista kertynyt puu on lähes yksinomaan kuitupuuta, ja päätehakkuistakin kertyvä puu on noin 30-prosenttisesti kuitupuuta ja loput 70 prosenttia tukkipuuta.

Jotta metsämme saataisiin tehokkaaseen kasvuun ja hyviksi hiilinieluiksi, ensiharvennuksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän. Nyt niitä tehdään vuosittain noin 150 000 hehtaaria, kun tietojeni mukaan niitä tulisi tehdä noin 250 000 hehtaaria. Hakkuu- ja hoitorästejä jää siis joka vuosi noin 100 000 hehtaaria.

On huomattava, että ensiharvennuksista hakkuutulot ovat olemattomat. Ensiharvennukset ovat siis lähes yksinomaan metsänhoidollisia hakkuita. Väljennyshakkuistakin kertyvä puuraha on melko vähäinen, ja tämänkin hakkuun päätarkoitus on metsänhoidollinen.

Voidaan sanoa, että pinta-ala ja puumäärä huomioiden suurin osa puista korjataan poimimalla ne kasvavan puuston joukosta. Puut eivät ole vielä täysikasvuisia tukkipuita, jolloin ­niiden poistamien ei vahingoita siinä määrin jäljelle jäävää puustoa kuin jos täysikasvuisia tukkipuita poimintahakattaisiin päätehakkuuikäisestä metsästä.

Suomessa kasvullista metsämaata on noin 20 miljoonaa hehtaaria. Näin vuosittaiset päätehakkuut – 160 000 hehtaaria – on hyvin pieni osuus, alle prosentti metsäpinta-alasta.

Kun puuta hakataan nyt noin 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja metsiemme kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, metsänhoidollisia hakkuita lisäämällä vuotuista kasvua kyettäisiin kasvattamaan tuntuvastikin hiilinielua pienentämättä.

Antti Haapamäki

varatuomari, metsäharrastaja, Lempäälä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää