Mielipide    |   Lukijan mielipide

Metsän ensiharvennuksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän

Ensiharvennuksilla puut saadaan kasvamaan tukkipuiksi, jolloin niihin sitoutuu hiiltä. Näin metsät kasvavat tehokkaasti arvokkaiksi hiilinieluiksi.

Yleensä luullaan, että metsänhakkuu tarkoittaa päätehakkuita, aukkohakkuita. Totuus on toisenlainen.

Metsäkeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 ensiharvennuksia tehtiin noin 150 000 hehtaaria, ja puuta kertyi noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Väljennysharvennuksia tehtiin noin 360 000 hehtaaria, joista puuta kertyi noin 35 miljoonaa kuutiometriä. Pääte­hakkuita – yleensä avohakkuita – tehtiin noin 160 000 hehtaaria, josta puuta kertyi noin 35 miljoonaa kuutiometriä.

Ensiharvennukset tehdään noin 35 vuoden ikäisissä metsissä, ja väljennysharvennukset noin 50 vuoden ikäisissä metsissä. Niistä kertyvä puu on lähes kokonaan kuitupuuta tehtaisiin tai energiapuuta (ei siis vielä tukkipuuta). Nämä hakkuut ovat metsänhoidollisia hakkuita. Niiden avulla puut saadaan kasvamaan tukkipuiksi, jolloin niihin sitoutuu hiiltä. Näin metsät kasvavat tehokkaasti arvokkaiksi hiilinieluiksi.

Hyvin hoidetuissa metsissä kasvu ja myös hiilen sitominen on tehokkainta 30–70 vuoden ikäisissä metsissä. Järeissä tukki-ikäisissä metsissä hiilivarasto on suurimmillaan, mutta tämän ikäiset metsät eivät enää sido kovinkaan paljon uutta hiiltä itseensä. Vanhoissa metsissä alkaa olla lahoamista, ja erilaiset hyönteis- ja muut taudit vahingoittavat kasvua. Metsät muuttuvat jopa hiilipäästöisiksi.

Harvennushakkuista kertynyt puu on lähes yksinomaan kuitupuuta, ja päätehakkuistakin kertyvä puu on noin 30-prosenttisesti kuitupuuta ja loput 70 prosenttia tukkipuuta.

Jotta metsämme saataisiin tehokkaaseen kasvuun ja hyviksi hiilinieluiksi, ensiharvennuksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän. Nyt niitä tehdään vuosittain noin 150 000 hehtaaria, kun tietojeni mukaan niitä tulisi tehdä noin 250 000 hehtaaria. Hakkuu- ja hoitorästejä jää siis joka vuosi noin 100 000 hehtaaria.

On huomattava, että ensiharvennuksista hakkuutulot ovat olemattomat. Ensiharvennukset ovat siis lähes yksinomaan metsänhoidollisia hakkuita. Väljennyshakkuistakin kertyvä puuraha on melko vähäinen, ja tämänkin hakkuun päätarkoitus on metsänhoidollinen.

Voidaan sanoa, että pinta-ala ja puumäärä huomioiden suurin osa puista korjataan poimimalla ne kasvavan puuston joukosta. Puut eivät ole vielä täysikasvuisia tukkipuita, jolloin ­niiden poistamien ei vahingoita siinä määrin jäljelle jäävää puustoa kuin jos täysikasvuisia tukkipuita poimintahakattaisiin päätehakkuuikäisestä metsästä.

Suomessa kasvullista metsämaata on noin 20 miljoonaa hehtaaria. Näin vuosittaiset päätehakkuut – 160 000 hehtaaria – on hyvin pieni osuus, alle prosentti metsäpinta-alasta.

Kun puuta hakataan nyt noin 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja metsiemme kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, metsänhoidollisia hakkuita lisäämällä vuotuista kasvua kyettäisiin kasvattamaan tuntuvastikin hiilinielua pienentämättä.

Antti Haapamäki

varatuomari, metsäharrastaja, Lempäälä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vangit pelkäävät toisiaan Sukevan vankilassa – tuore raportti luo synkän kuvan Suomen neljänneksi suurimman vankilan tilanteesta

    2. 2

      Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla

    3. 3

      Linda Lampenius kuvaili medialle Peter Nygårdin juhlia, ja siitä käynnistyi pitkä oikeusprosessi – Nyt Lampenius kertoo, miten taistelu vei rahat ja terveyden

    4. 4

      Jäytävä häpeä – Olli Taskinen antoi kasvot tunteelle, josta harva uskaltaa puhua

    5. 5

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    2. 2

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    4. 4

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    5. 5

      Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää