Viheralueita ei tule luovuttaa rakennusmaaksi - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Viheralueita ei tule luovuttaa rakennusmaaksi

Tiivistyvässä kaupungissa viher- ja virkistysalueiden rooli kasvaa.

Julkaistu: 17.2. 2:00

Julkisuudessa on ollut esillä hankkeita, joissa viheralueelle tai kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävälle alueelle suunnitellaan rakentamista kaavoituksen vastaisesti.

Lapinlahden sairaalapuistoon haetaan maankäytön ideoita suunnittelukilpailun avulla. Fortumin datakeskus Espoon Oittaalla sekä viime vuoden aikana otsikoihin noussut Karhusaareen suunniteltu Lastenmaailma (HS 2.12.) asettuvat osittain suosittujen virkistysalueiden päälle. Keskustelua herättänyt Helsinki Garden -areena päätettiin juuri asemakaavamuutoksella sijoittaa osin Keskuspuiston alueelle (HS 13.2.).

Näitä hankkeita on edistetty suunnitteluvarauksen turvin. Suunnitteluvaraus on kuntien maapolitiikan väline, jonka tavoitteena on esimerkiksi nopeuttaa maankäytön suunnittelua. Hankkeet eivät ole voimassa olevan asemakaavan mukaisia, ja tarkoituksena on tehdä vaadittava asemakaavamuutos myöhemmin. Suunnitteluvaraus on näissä tapauksissa ohituskaista kaupallisille hankkeille. Päätös varauksen antamisesta tehdään kaupungin elinkeinojaostossa, ei maankäytön suunnittelusta vastaavassa elimessä.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että sillä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tulee perustua vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin.

Meillä on toimiva ja demokraattinen maankäytön suunnitteluprosessi, kaavajärjestelmä, jonka lähtökohtana ovat alueen ominaispiirteitä ja arvoja kartoittavat selvitykset, osallistava suunnittelu ja laajamittainen vaikutusten arviointi. Kaavoja laativat virkamiehet ovat maankäytön suunnittelun ammattilaisia.

Viheralueiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on tunnustettu jo pitkään, mutta niille ei vielä ole olemassa sellaisia hyötylaskelmia, jotka pärjäisivät päätöksenteossa muiden tehokkuustavoitteiden numeroille. Tällaiseen tilanteeseen joudutaan erityisesti silloin, kun verrataan suunnitteluvarauksen avulla jo käytännössä toteutuvan rakennushankkeen ja olevan viheralueen välillisiä tuottoja.

Kaupunkilaisten vahvat näkemykset esillä olevista hankkeista – ja esimerkiksi Keskuspuiston rajaukseen puuttumisesta Helsingin Yleiskaava 2020:n yhteydessä – kertovat viheralueiden sosiaalisesta merkityksestä ihmisille. Maiseman arvoalueiden, puistojen ja kaupunkiluonnon uhraaminen rakentamiselle on lyhytnäköistä.

Viheralueverkosto kuihtuu, jos sen osat annetaan rakennusmaaksi. Myös verkostosta erillään olevat historialliset kerrostumat ja arvokkaiksi muodostuneet vanhat alueet ovat paikallisesti merkittäviä.

Tiivistyvässä kaupungissa viher- ja virkistysalueet saavat entistä suuremman roolin.

Emilia Weckman

Sini Parikka

Elina Kataja

maisema-arkkitehteja MARK

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Helsingin valtuusto hyväksyi Garden Helsinki -jättihallin – Pormestari Vapaavuori: ”Mikä tahansa kaupunki olisi ikionnellinen”

Espooseen suunniteltu hulppea Lastenmaailma-hanke on yhä hämärän peitossa: rahoituksesta koossa yksi promille