Helsingin ja Tallinnan välisessä laivaliikenteessä aukeaa uusi kausi - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Helsingin ja Tallinnan välisessä laivaliikenteessä aukeaa uusi kausi

Ympäristöinvestointeja ei merenkulussa nähdä lisäkustannuksena, vaan kestävät ratkaisut muokkaavat laivoja ja tuovat säästöinä liiketoiminnallisen edun.

Julkaistu: 17.2. 2:00

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti Helsingin ja Tallinnan välisestä liikenteestä. Aivan oikeutetusti kysytään, miksi rekat tukkivat yhteyden Länsisatamasta Länsiväylälle. Eikö tätä olisi voinut ennakoida?

Vielä 1990-luvulla Tallinnan-liikenteen kasvu oli hidasta. Sen ei uskottu kasvavan nykyisiin mittoihin ja Helsingistä tulevan maailman vilkkain matkustajasatama. Via Baltican ei pitänyt haastaa meriliikennettä Manner-Eurooppaan, ja Helsinki kaavoitti Tallinnan-liikenteen Jätkäsaareen. Matkustajaliikenne oli kasvussa, mutta rahti kasvoi hitaasti aina vuoteen 2005, kunnes Tallink ja Viking Line toivat lähimatkailuun räätälöidyt alukset. Tämä tarjosikin useilla ylityksillä lisäarvon ja kattoi uusien alusten kustannukset. Kilpailevat helikopterit ja katamaraanit poistuivat pian markkinoilta.

Syntyi kaksoiskaupunki-ilmiö. Frekvenssi oli niin hyvä, että kaupunkien välisen liikenteen lisäksi Eurooppaan kulkeva kulutustavara ja teollisuuden välituotteet siirtyivät osittain tälle linjalle. Moni meistä asui, työskenteli ja vietti aikaa molemmissa maissa. Helsingistä pääsi julkisilla Tallinnaan nopeammin ja varmemmin kuin Jyväskylään.

Nyt on toisen räätälöintikierroksen aika. Kestävä kehitys on viidentoista viime vuoden aikana lisääntynyt merenkulussa. Ympäristöinvestointia ei nähdä lisäkustannuksena, vaan kestävät ratkaisut muokkaavat laivoja ja tuovat säästöinä liiketoiminnallisen edun. Itämerelle ei rakenneta laivoja perinteisellä voimanlähteellä, vaan maakaasu, maasähkö ja biopolttoaineet ovat nykyisiä ratkaisuja. Piirustuspöydillä näkyvät jo aurinkosähkö, tuulivoima, ammoniakki ja vety. Erittäin kiinnostavia ovat uuden sukupolven energiavarastointiratkaisut, joilla voidaan mahdollistaa uuden energian käyttö lähiliikenteessä.

Eikä unohdeta tekoälyn luomaa laivajärjestelmien, matkustajatilojen ja satamien operoinnin optimointia. Norjassa on aloittamassa ensimmäinen täysin automaattinen lastialus, eikä Suomessakaan automaation mahdollisuuksia tulisi vähätellä. Lisäksi materiaalitekniikan kehittyessä kevyet alukset tulevat taas kilpailukykyisiksi. Aalto-yliopiston erikoislujan teräksen tutkimukseen perustuen kevyt alus on myös jäissä kilpailukykyinen. Ympäristöystävällisten kevyiden alusten, automaation ja energiatehokkuuden osalta mitataan suomalainen edunvalvontatyö, kun asioista päätetään Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) Lontoossa yhdessä muiden maiden ja alan järjestöjen kanssa.

Matkustaja- ja rahtivirrat niin maalla kuin merelläkin voivat jatkossa eriytyä luontaisesti ja löytää itselleen oikean palvelutason. Siinä myös tavaran jakeluliikenteelle löydetään turvallinen, kestävä ja tehokas malli. Vilkas liikenne ja sykkivä kaksoiskaupunki eivät siis häviä, mutta uudet normit, tekoäly ja kehittyneet materiaalit avaavat uuden kauden tälle maailman vilkkaimpiin kuuluvalle laivaoperointialueelle.

Vesa Marttinen

laivasuunnittelija, diplomi-insinööri

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.