Vaikuttavuusperusteiset hankinnat yleistyvät - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Vaikuttavuusperusteiset hankinnat yleistyvät

Kun julkisen sektorin tilaaja maksaa toteutuneista vaikutuksista, yritykset keksivät yhteiskunnallisiin ongelmiin uusia ratkaisuja.

Julkaistu: 17.2. 2:00

Julkinen sektori hankkii vuosittain tavaroita ja palveluja kymmenien miljardien eurojen edestä. Julkiset hankinnat nähdään yhä enemmän keinona, jolla voidaan vastata ilmastonmuutoksen ja ikääntymisen kaltaisiin ongelmiin.

Vaikuttavuusperusteiset hankinnat, joissa ostetaan suoraan vaikuttavuutta, ohjaavat yrityksiä kehittämään innovatiivisia ratkaisuja. Näitä hankintoja on kokeiltu eri toimialoilla: julkisella sektorilla on hankittu muun muassa työhyvinvointia, maahanmuuttajien kotoutumista sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Kiinteistöihin voidaan ostaa energiansäästöä energiatehokkuusratkaisuja tuottavilta yrityksiltä.

Muualla maailmassa vaikuttavuusperusteisilla hankinnoilla on pyritty ratkaisemaan muun muassa asunnottomuuteen, vapautuvien vankien kuntoutukseen sekä lapsiperheiden hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Suomessa asiaa edistämään on vastikään perustettu Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä.

Julkisissa hankinnoissa tilaajien ja toimittajien tavoitteiden välillä on usein ristiriitoja. Yrityksille on kannattavaa tehdä sopimuksessa määritelty minimi, ei enempää. Tilaajilla taas on paha tapa ostaa halvimman tarjouksen tehneeltä ja jättää laatukriteerit vähälle huomiolle.

Viime vuosien kokemukset esimerkiksi vanhustenhoidosta osoittavat, miten vaikeaa yhteiskunnallisen hyvän ja yritysten voitontavoittelun yhdistäminen käytännössä on. Yritykset pitäisi kuitenkin saada mukaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, koska niillä on paljon potentiaalia kehittää innovatiivisia ratkaisuja niin sanottuihin viheliäisiin ongelmiin – moniulotteisiin ja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joihin on vaikeaa tai lähes mahdotonta löytää yksiselitteistä, kaikissa oloissa toimivaa vastausta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestörakenteen muutoksen tuottamia ongelmia ratkomaan pitäisi saada kaikki kynnelle kykenevät.

Vaikuttavuusperusteisilla hankinnoilla kaupunki voi ostaa esimerkiksi työllisyyskurssien sijaan työllisyyttä tai terveyspalvelujen sijaan kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Kun toteutuneista vaikutuksista maksetaan, yritysten on järkevää tuottaa mahdollisimman paljon yhteiskunnallista hyvää.

Tilaajan voi olla viisasta jättää määrittämättä, miten vaikutukset tulee tuottaa. Silloin yrityksille jää mahdollisuuksia kehittää ja kokeilla innovatiivisia ratkaisuja.

Yritystä ei esimerkiksi velvoitettaisi järjestämään työvoimakoulutusta, vaan yritykselle maksettaisiin tulospalkkiota sen perusteella, miten hyvin se onnistuu auttamaan työttömiä pysyvään työsuhteeseen. Palveluntuottaja voisi itse miettiä, mitkä ovat parhaita työllistämiskeinoja. Kaupunki maksaisi tavoitteiden saavuttamisesta.

Vaikuttavuusperusteiset hankinnat tarjoavat suuria mahdollisuuksia sekä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon että innovaatiotoiminnan tukemisen näkökulmasta. Hankinnat voivat synnyttää ratkaisuja, joita ei muilla tavoin keksittäisi.

Tilaajan ja yritysten täytyy kuitenkin hankinnasta sovittaessa päästä yksimielisyyteen siitä, miten vaikutuksia mitataan.

Mitä on vaikkapa hyvinvointi, ja kenen näkökulmasta sitä tarkastellaan? Miten tarvittava tieto kerätään ja muutetaan numeroiksi? Miten yksittäisen yrityksen tarjoaman ratkaisun vaikutukset saadaan erotettua kaikista muista hyvinvointiin vaikuttavista asioista?

Pelkkä sopimusmallin tai kilpailutusasiakirjojen laatiminen ei riitä. Vaikutusten synnyttäminen vaatii usein uudenlaista yhteistyötä julkisen vallan, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin välillä. Yrityksetkin joutuvat uuteen tilanteeseen, kun ne myyvät vaikuttavuutta tuotteiden ja palvelujen sijaan.

Vaikuttavuusperusteiset hankinnat ovat avainasemassa, kun yhteiskunnallisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja.

Jos edes osa julkisiin hankintoihin käytetyistä varoista kohdennetaan tavoiteltujen vaikutusten hankintaan, yritykset saavat lisää tilaisuuksia kehittää innovatiivisia tuotteita ja palveluja.

Jotta tähän päästään, tarvitaan lisää tietoa ja kokemuksia vaikuttavuusperusteisten hankintojen toteutuksesta sekä uskallusta kokeilla uutta.

Matti Pihlajamaa

Kirjoittaja on erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta