Harvennushakkuita ei ilmastosyistä tulisi lisätä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Harvennushakkuita ei ilmastosyistä tulisi lisätä

Sen sijaan, että metsä säännöllisesti hakataan ja muutetaan kymmeniksi vuosiksi hiilinielusta päästölähteeksi, se voitaisiin pitää jatkuvasti peitteellisenä.

Julkaistu: 19.2. 2:00

Kuten Antti Haapamäki totesi (HS Mielipide 15.2.), hiilen sidonta on tehokkainta 30–70-vuotiaissa, kasvavissa metsissä. Tästä huolimatta tasaikäisen talousmetsän hiilivarasto ei ikinä ehdi yltää vanhan metsän tasolle, sillä säännöllisin väliajoin metsä hakataan ja hiilen sitoutuessa saatu ilmastohyöty kumoutuu.

Haapamäki väitti, etteivät tukkipuun ikään ehtineet metsät sido hiiltä. Hän pitää vanhoja metsiä jopa päästölähteinä puiden lahoamisen takia. En oikein ymmärrä väitettä, sillä vaikka puuston tilavuus ja hiilimäärä eivät oleellisesti kasvaisikaan, metsä sitoo ja varastoi yhä hiiltä.

Suomen kylmässä ja happamassa maaperässä hajotustoiminta on hidasta, joten kasvien yhteyttämää hiiltä kertyy maaperään jatkuvasti karikkeena ja kasvien kuollessa. Lahopuunkin on huomattu vain suurentavan metsän hiilivarastoa, intensiivisten harvennusten taas pienentävän.

Harvennuksissa saatu puu päätyy kuitu- tai energiapuuksi, siis lyhytikäisiin puutuotteisiin, ja lisäksi saadut hakkuutulot ovat olemattomat. Näin puihin sitoutunut hiili vapautuu nopeasti takaisin ilmakehään metsänomistajan saamatta taloudellista hyötyä.

Mielestäni harvennushakkuita ei tulisi ilmastosyistä lisätä, vaan pitäisi kyseenalaistaa koko nykyisen uudistushakkuisiin ja harvennuksiin perustuvan kasvatustavan ilmastoviisaus.

Sen sijaan, että metsä säännöllisesti hakataan ja muutetaan kymmeniksi vuosiksi hiilinielusta päästölähteeksi, se voitaisiin pitää jatkuvasti peitteellisenä. Näin se olisi pysyvä hiilen varasto ja sitoja. Harvennettaessa metsästä poimittaisiin järeää, jo tukkipuuksi kelpaavaa puuta, josta valmistetut pitkäikäiset puutuotteet olisivat mitä mainioin hiilen varasto.

Monimuotoinen, eri-ikäisrakenteinen, monia puulajeja ja lahopuuta sisältävä metsä on myös tasaikäistä sopeutuvampi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Näin riski metsätuhoille pienenisi. Omistajakin saisi metsästä tasaista tuloa sen sijaan, että tekisi ensin vuosikaudet tappiollisia taimikonhoito- ja harvennustöitä.

Ida Korhonen

metsätieteiden opiskelija

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Lukijan mielipide|Metsän ensiharvennuksia tulisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän