Asunto-omistus on muuttunut riskisijoitukseksi - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Asunto-omistus on muuttunut riskisijoitukseksi

Sijainti ja paikalliset olosuhteet ovat arvon kannalta ratkaisevia.

Julkaistu: 20.2. 2:00, Päivitetty 20.2. 6:52

Suomen kansallisuusvarallisuudesta hieman yli kaksi kolmasosaa on kiinteistöissä ja rakennetussa ympäristössä. Se muodostuu kerrostaloista, rivitaloista, pientaloista ja julkisista rakennuksista sekä teollisuus- ja tuotantorakennuksista. Lisätietoa löytyy Roti 2019 -raportista.

Asuntokanta on merkittävästi rapautunut, mistä pitäisi jo maan hallituksenkin huolestua. Noin kolmasosa on erinomaisessa kunnossa, kolmasosa kelvollisessa käyttökunnossa ja kolmasosa huonossa kunnossa. Julkisten rakennusten terveysriskit aiheuttavat kestämättömiä korjauskuluja.

Asuinkiinteistöllä voi olla merkittävä käyttöarvo ja tunnearvo – myyntiarvoakin, mikäli sijainti on hyvä. Sijainti Suomessa ja tienoon paikalliset olosuhteet ovat ratkaisevia. Mitkään samankaltaiset valtiovetoiset toimet eivät ongelmia ratkaise, vaan tarvittaisiin paikallisiin olosuhteisiin kohdistettuja täsmätoimia.

Suomessa lienee kymmeniätuhansia omakotitaloja, joilla ei juurikaan ole myyntiarvoa huonon valtakunnallisen tai paikallisen sijaintinsa vuoksi suhteessa esimerkiksi työpaikkoihin. Erinomaisessa teknisessä kunnossa olevat kiinteistötkään eivät käy kaupaksi. Näin yksityisomaisuus on nopeasti menettänyt arvonsa, ja tilanne pahenee jatkuvasti.

Keskuksissa asunto-osakeyhtiömuotoisissa kohteissa kiinteistöjä on hoidettu paremmin, joten niiden kanssa voi vielä elää normaalisti. Reuna-alueilla on jo suuria ongelmia, puhumattakaan tilanteesta mainittujen alueiden ulkopuolella. Asuntokauppa ei käy, korjauksia on laiminlyöty, rakennusosien teknistaloudelliset käyttöiät on ylitetty, on vesivaurio-ongelmia, riitoja ja niin edelleen. Kun omistajayhteisöt eivät saa tehtyä hallinnollisia korjauspäätöksiä eivätkä luottolaitokset lainoita kohteita niiden heikon vakuusarvon vuoksi, tilanne on lohduton.

Syy ei ole yhteiskunnan, vaan jokainen omistaja osaltaan ja sen myötä asuntoyhtiön koko osakaskunta on vastuussa. Asunto-osakeomistus on asuinpaikasta riippuen muuttunut riskisijoitukseksi.

Kokonaistilanteen ei pitäisi olla hallituksellekaan yllätys huomioiden sen, mitä kirjattiin vuonna 2010 voimaan tulleeseen asunto-osakeyhtiölakiin korjaustarveselvityksistä. Kirjaushan tarkoitti sitä, että lain nojalla vaadittiin omaisuudenhoitoa suunnitelmalliseksi. Siis todettiin, että asunto-osakeyhtiöllä ei ole kykyä asiaa itse hoitaa, ja siksi isoveli valvoo. Nyt jo tiedetään sekin, että oleellista muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Kasvukeskuskunnat ottavat tilanteesta kaiken hyödyn irti kaavoittamalla isoja hankkeita maksimoidakseen maankäyttömaksunsa. Uudistuotantoon sopii vain minimimäärä tuettua vuokratalotuotantoa, joten lähes kaikki rakentaminen on puhtaasti euroista ohjautuvaa. Tällöin sosiaalisesti kestävälle ja hyvälle kaupunkirakenteelle ei ole sijaa.

Kohtuuhintaista asumista toivotaan, mutta näillä konsteilla sitä ei koskaan synny.

Mikko Peltokorpi

kiinteistöneuvos, Espoo

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.