Miksi välivuotta pidetään yhteiskunnallisessa keskustelussa niin kauheana asiana? - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Miksi välivuotta pidetään yhteiskunnallisessa keskustelussa niin kauheana asiana?

Tiesin jo aloittaessani lukion, että haluan pitää ylioppilaskirjoitusten jälkeen välivuoden ja lähteä Australiaan.

Julkaistu: 21.2. 2:00, Päivitetty 21.2. 6:26

Pääsy­kokeesta −0,25 pistettä, luki posti­laatikkooni pudonneessa yhteishaun tuloksessa kuusi vuotta sitten. Auts.

Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Olin avannut kauppa­tieteellisen pääsykoe­kirjat kerran ja palauttanut ne sitten kauppaan. Silti miinukselle meneminen tuntui jonkinlaiselta saavutukselta.

Tiesin jo aloittaessani lukion, että haluan pitää ylioppilas­kirjoitusten jälkeen välivuoden ja lähteä Australiaan. Silti ylioppilaskeväänä tuntui siltä, ettei välivuotta voi pitää vapaaehtoisesti. Se on vaihtoehto vain, jos ei pääse korkea­kouluun.

Niinpä hain kevään 2014 yhteishaussa, kävin pääsykokeissa ja kerroin tutuille hakevani tosissani yliopistoon. Tuntui kuin olisin pitänyt sisälläni suurtakin salaisuutta.

Keskustelu korkeakoulujen opiskelija­valintojen ympärillä kiihtyy joka kevät, kun suuri osa opiskelupaikoista on jaossa yhteishaussa. Tänä vuonna uutta on, että haussa yli puolet opiskelupaikoista täytetään pelkällä todistusvalinnalla. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä lukiosta korkeakouluun.

Tarkoitus on vähentää abiturienttien työmäärää, kun enää ei välttämättä tarvitse lukea sekä kirjoituksiin että pääsykokeisiin. Toisaalta uudistus kohdistaa lukiolaisiin painetta: alavalintaa tukevat oppiaineet pitäisi osata valita heti lukion alkaessa.

Jos tilastoja katsotaan, noin kaksi kolmasosaa lukiosta valmistuvista ei jatka suoraan korkeakouluopintoihin. Määrä nousi tasaisesti koko 2010-luvun. Nuorten tulevaisuusraportin mukaan välivuosien suosio heijastaa arvomuutosta. Oman jutun löytäminen on yhä tär­keämpää.

Raportin mukaan välivuoden aikana nuoret haluavat säästää rahaa, pohtia alavalintaa ja pitää taukoa opiskelusta.

Syyt kuulostavat järkeviltä. Miksi välivuosi on yhteiskunnallisessa keskuste­lussa usein niin kauhea asia? Onko se oikeasti niin iso katastrofi, jos lukion jälkeen pitää välivuoden tai kaksi?

Yksi välivuosi muuttui kohdallani kolmeksi. Ehdin asua ulkomailla, tehdä runsaasti töitä ja matkustella. Kolmen vuoden jälkeen pääsin korkeakouluun alalle, joka tuntuu enemmän omalta kuin kauppatieteellinen.

Siis lukiolainen, heti ei ole pakko päästä opiskelemaan. Jos siltä tuntuu, pidä välivuosi tai useampi. Ei siihen maailma kaadu.

Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimituksen toimittaja.