Kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Anna Takanen kertoi kokemuksistaan, jotka liittyvät hänen isänsä sodanaikaiseen evakuointiin Ruotsiin (HS 18.2.). Takasen tarina on koskettava, niin kuin kaikki evakuointiin liittyvät tarinat ovat. Hän nosti myös esille vaikeita tunteita – surua, häpeää ja syyllisyyttä –, jotka liittyvät toisen maailmansodan aikaisiin lastensiirtoihin.
Lastensiirroista vaiettiin Suomessa sotien jälkeen pitkään, mutta rohkenen kuitenkin olla eri mieltä Takasen kanssa siitä, ettei evakuoinneista ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista ole viime aikoina puhuttu. Asiaa on tutkittu vilkkaasti viime vuosikymmenten aikana, ja tutkijat ovat ansiokkaasti eri kanavien kautta (lehdet, radio, televisio) tuoneet julki tuloksiaan sitä mukaa kuin niitä on syntynyt.
Lastensiirtoja on tutkittu menetelmällisesti monipuolisesti sekä laajoilla kyselyillä, henkilöhaastatteluilla ja rekisteritietoja hyväksikäyttäen. On tutkittu niitä, jotka jäivät Ruotsiin ja niitä, jotka palasivat Suomeen. On tutkittu sotalapsia ja heidän lapsiaan. Pelkästään Helsingin yliopistossa on sotalapsista valmistunut ainakin kolme väitöskirjaa. Siksi tiedämme varsin paljon evakuoinneista ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista.
Tutkimustulokset on enimmäkseen julkaistu ansiokkaissa tieteellisissä lehdissä. Varsinkin tutkimus, joka osoitti, että sotalapsitrauma näkyy seuraavassa sukupolvessa tytöillä korostuneena riskinä sairastua masennukseen, on herättänyt sekä tutkijoiden että laajan yleisön kiinnostusta myös kansainvälisesti. Se, että sotalapset ovat olleet sekä Suomessa että Ruotsissa hyvin järjestäytyneitä koko maata kattaviin sotalapsiyhdistyksiin, on edesauttanut traumaattisten kokemusten ja niiden aiheuttamien vaikeiden tunteiden käsittelyä.
Evakuoinnit ovat asia, josta varmasti puhutaan vielä pitkään Suomessa. Asia näyttää edelleen olevan surullisen ajankohtainen, kun televisiossa näytetään päivittäin ahdistavia kuvia lapsista pakolaisleireissä eri puolilla maailmaa.
Nina Santavirta
dosentti, yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
