Koronavirus muistuttaa varautumisen tärkeydestä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Koronavirus muistuttaa varautumisen tärkeydestä

Maailma ei vieläkään ole täysin valmistautunut rajat ylittävien terveysuhkien pysäyttämiseen.

Julkaistu: 26.2. 2:00

Valppaat kiinalaiset lääkärit havaitsivat viime vuoden joulukuussa ryppään outoja keuhkokuumetapauksia lintuinfluenssaa varten rakennetun seurantajärjestelmän ansiosta. Löydettiin aiemmin tuntematon korona­virus covid-19.

Uuden koronaviruksen perimän määritys tapahtui ennennäkemättömän nopeasti. Sen ansiosta viruksen laboratoriodiagnostiikka voitiin kehittää muutamassa viikossa.

Ilmoitettuja tapauksia on nyt yhteensä noin 80 000, joista noin 2 700 on todettu Kiinan ulkopuolella. Paikallisia epidemioita on havaittu muun muassa Italiassa, Iranissa ja Etelä-Koreassa.

Raportoidut tapaukset ovat jäävuoren huippu: vähäoireisten tai oireettomien tapausten määrää ei tiedetä, mutta tartuntoja on todennäköisesti paljon. Epidemian todelliseen laajuuteen, taudin vakavuuteen ja uuden koronaviruksen kykyyn levitä maailmanlaajuisesti liittyy yhä suuria epävarmuustekijöitä. Tilannekuva muuttuu päivittäin.

Suurin osa sairastuneita on lieväoireisia, mutta uusi virus aiheuttaa myös vakavia hengitystieinfektioita. Se liikkuu nopeammin ja laajemmalle kuin sars-virus vuosina 2002–2003.

Covid-19 siirtyy ihmisestä toiseen pisara- tai kosketustartunnan kautta. Kiinan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on liittynyt matkailuun, ja nämä tartunnat on pää­osin saatu rajoitettua sairastuneiden lähipiiriin. Olennaista on nyt pyrkiä estämään ihmisestä toiseen jatkuvia tartuntaketjuja, jotka levittäisivät virusta laajalti eri maissa.

Tiedot taudin kliinisestä kuvasta, tartuntariskistä ja kuolleisuudesta muuttuvat usein nopeasti epidemian edetessä. Tapausmäärät, kuolleisuus ja tartuttavuusluvut ovat ­aina epätäydellisen tiedon perusteella tehtyjä arvioita.

Nytkään koronaviruksen aiheuttamaa kuolleisuutta ei voida määrittää tarkasti, koska suuri osa vakavasti sairaista potilaista on sairaalahoidossa eikä lieväoireisten tartuntojen määrää tiedetä.

Terveysviranomaiset joutuvat tekemään riskiarvion ja suunnittelemaan torjuntatoimia epätäydellisten tietojen perusteella. Suositukset ja toimintaohjeet voivat muuttua nopeasti uuden tiedon nojalla.

Aktiivinen ja avoin viestintä vähentää epävarmuuden aiheuttamaa huolta. Vaikeutena on, että samanaikaisesti pitäisi välittää tietoa sekä varautumispäätösten taustalla olevasta epävarmuudesta että epidemiaan varautumisen tärkeydestä – turhaa pelkoa lietsomatta.

Päähuomio on suunnattu epidemian pysäyttämiseen Kiinassa sekä Kiinan ulkopuolelta löytyneiden yksittäisten tartuntaketjujen katkaisemiseen. Nyt on myös valmistauduttava viruksen mahdolliseen leviämiseen Kiinan ulkopuolella.

Uusien tartuntojen ehkäisemiseksi ja epidemian leviämisen pysäyttämiseksi on tärkeää, että sairastuneet havaitaan ja otetaan hoitoon nopeasti suojaten samalla terveydenhuollon työntekijöitä. Samoin sairastuneisiin lähikontaktissa olleet ihmiset pitää tunnistaa, etsiä ja asettaa karanteeniin. Näin sars-epidemia pysäytettiin.

Tartuntojen torjunta korostuu, kun virukseen ei ole rokotetta tai muuta täsmällistä hoitoa.

Uusien tartuntatautien ilmaantumista tai epidemioiden alkua ei voida ennustaa, mutta niihin pitää varautua. Sekä tunnettuihin että tuntemattomiin infektiouhkiin varaudutaan tehokkaimmin tekemällä rutiiniseurantaa, vahvistamalla epidemioiden havaitsemis- ja selvitysvalmiuksia, parantamalla laboratorioiden diagnostisia valmiuksia sekä panostamalla rokotetutkimukseen.

Suomessa on onneksi paljon terveysturvallisuuden osaamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL osallistuu aktiivisesti varautumisen kansainväliseen koordinaatioon ja vahvistamiseen.

Sairaanhoitopiirit ovat laatineet valmiussuunnitelmat influenssapandemian torjuntaan. Maailman terveysjärjestön WHO:n, Euroopan tautiviraston ECDC:n ja THL:n tehokkaan viestinnän ansiosta eri maiden tiedot ja toimintasuositukset uuden viruksen torjumiseksi ovat reaaliaikaisesti käytettävissä koko maailmassa.

Uusi koronavirus on muistuttanut, että maailma ei vieläkään ole täysin valmistautunut rajat ylittävien terveysuhkien pysäyttämiseen. Vielä ei voida sanoa leviääkö uusi koronavirus maailmanlaajuisesti, mutta tähän tulee nyt varautua.

Pekka Nuorti ja Pasi Penttinen

Nuorti on epidemiologian professori Tampereen yliopistossa. Penttinen on tartuntatautiasiantuntija Euroopan tautivirastossa ECDC:ssä.