Miksi farmaseutteihin ei luoteta lääkeneuvonnassa? - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Miksi farmaseutteihin ei luoteta lääkeneuvonnassa?

Apteekin ammattilaisista on tullut Kelan virkailijoiden apulaisia.

Julkaistu: 28.2. 2:00, Päivitetty 28.2. 6:13

Haluaisin aina toimia asiakkaan parhaaksi ja edistää lääkehoidon toteutumista, mutta en siihen valitettavasti pysty. Syynä ovat liian kankeat viranomaismääräykset. Apteekin ammattilaisista on tullut Kelan virkailijoiden apulaisia.

Käytämme arvokkaasta ja hyvin rajallisesta asiakasajasta suuren osan siihen, että selvitämme lääkkeiden korvattavuusasioita ja edullisimman lääkkeen saatavuutta. Luemme Kelan ohjeistuksista, saako lääkkeen toimittaa yhtenä isona pakkauksena vai pitääkö antaa kolme pienempää pakkausta, koska se tulee Kelalle edullisemmaksi.

Näitä määräyksiä on pakko noudattaa, koska muuten apteekkia voidaan sakottaa virheellisestä toimituksesta. Virhetoimituksella tarkoitetaan usein sitä, että lääkettä toimitetaan liian paljon kerralla. Asiakas kuitenkin käyttää ostamansa lääkkeet, joten mitään ei tosiasiallisesti menetetä näissä ”virheissä”.

Kelan ja apteekin yhteistyönä toimiva lääkkeiden suorakorvauspalvelu on hyvä systeemi asiakkaalle. On myös tärkeä seurata, ettei Kelan rajallisia resursseja käytetä tuhlaten. Kuitenkin nykytrendi, joka on kiristynyt vuosi vuodelta, asettaa farmaseutit tilanteisiin, joissa järjen käyttö on kiellettyä.

Annan esimerkkejä. Lääkäri määrää silmätippoja pulloina, mutta asiakas on aina käyttänyt pipettejä. Ei saa vaihtaa, vaan pitää soittaa lääkärille. Jos asiakas on lähdössä ulkomaille ja hakee lääkkeitään muutamaa päivää tavanomaista aiemmin, emme saa toimittaa lääkkeitä korvattuina. Jos antibiootista on määrätty 500 milligramman vahvuus, jota ei enää valmisteta, emme saa toimittaa 250 milligramman vahvuutta ja ohjeistaa asiakasta käyttämään sitä kaksinkertaisella annoksella.

Näitä tilanteita sattuu usein viikonlopun päiville. Silloin emme saa terveyskeskuslääkäriä kiinni, ja lääkehoidon aloitus viivästyy. Se voi olla kriittistä asiakkaan terveydelle esimerkiksi antibioottihoidossa.

Käytännössä lääkäri saa neuvoa lääkkeen käytön sillä annoksella ja vahvuudella, jonka näkee asiakkaalle parhaaksi. Tätä samaa ei saa tehdä apteekissa, vaikka lopputulos olisi sama: asiakas saa parasta, hänelle sopivaa hoitoa. Lääkeasioiden varmistaminen lääkäriltä on joskus tarpeellista, mutta usein täysin turhaa ja pelkkä pakollinen muodollisuus. Molemmat tietävät, kuinka tilanne tulee ratkaista, mutta lääkärin on pakko kirjoittaa uusi resepti tai antaa suostumus tilanteen hoitamiseen. Onko meillä varaa käyttää lääkäreiden aikaa turhanpäiväisiin puhelinkeskusteluihin? Soitan itse apteekista lääkäreille tämäntyyppisistä asioista monta kertaa viikossa.

Miksi lääkärin antama lääkeneuvonta painaa vaakakupissa paljon enemmän kuin farmaseutin? Olemme molemmat yliopistossa koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia ja tiedämme, kuinka lääkkeitä käytetään oikein ja turvallisesti. Silti viranomaiset eivät luota apteekin ammattilaisiin.

Tämä on yksi tärkeä syy, miksi apteekit kärsivät farmaseuttipulasta. Farmaseutit tekevät mieluummin töitä, joissa saa toimia oman harkintakyvyn mukaan ja käyttää maalaisjärkeä.

Aleksi Westerholm

farmaseutti, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta