Sote-uudistus tarvitsee kuntien hyvinvointityötä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Sote-uudistus tarvitsee kuntien hyvinvointityötä

Kuntien tehtäviin kuuluvat ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan.

Julkaistu: 2.3. 2:00, Päivitetty 2.3. 7:03

Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk) hallitus luotti sote-uudistusta valmistellessaan valtion kykyyn hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Aluksi maakuntia uhattiin yhdistää arviointimenettelyn kautta, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluita oli vaarantunut. Sittemmin määriteltiin kriteerejä valtion sote-rahoituksen korottamiseksi, ellei rahoitus muuten riittäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen.

Perustuslakivaliokunta piti kuitenkin tällaista kustannusten kasvun rajoitinta epäsuhtaisena kustannusten nousukehitykseen nähden. Lopulta valiokunta lausui, että laissa on turvattava maakuntien rahoitus ehdotettua paremmin.

Valtio ei siis pysty kiristämään sote-rahahanoja. Maakuntakaan ei saa kustannusten kasvua taitettua vain sote-palveluja uudistamalla, koska kaikkia uudistuksen kustannusvaikutuksia ei vieläkään tunneta.

Hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito ja edistäminen, ”hyte”, on tärkeä osa sote-uudistusta. Sen avulla voidaan ehkäistä ennalta sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.

Lähtökohtana niin sotessa kuin hytessäkin ovat asiakkaiden tarpeet. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkuusryhmät luokitellaan jo useimmiten sairauksien tai palveluntarpeen mukaan. Tämä on mahdollista, koska asiakastiedot ovat pääosin yhden organisaation hallussa ja palveluja voidaan tehostaa niiden perusteella.

Hyvinvointia ja terveyttä edistettäessä ote on kokonaisvaltaisempi ja vaatii uudenlaista ajattelua.

Väestön hyvinvoinnin mittaamista, raportointia ja tilastointia pohtineen Stiglitzin komission mukaan hyvinvoinnin osatekijöihin kuuluvat terveyden ohella muun muassa aineellinen elintaso, työ, koulutus, mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, sosiaaliset suhteet ja ympäristö.

Tällaiset hyvinvointiin liittyvät tiedot ovat monien eri organisaatioiden hallussa, eikä asiakastietoja voida tietosuojan vuoksi yhdistää yksilötasolla.

Hyvinvointityössä pitäisi kiinnittää huomiota myös kunnan sisäisiin eroihin. Eri kaupunginosien hyvinvointitiedot ovat julkisia, ja niitä voi yhdistää. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi asukkaiden määrä, ikärakenne, koulutustaso, työllisyystilanne, äidinkieli, asumismuodot, äänestysaktiivisuus sekä poliisin ja pelastuslaitoksen tehtävät.

Kaupunginosat ovat erilaisia, ja ne tarvitsevat erilaisia hyvinvointia edistäviä palveluja, jotta asukkaat voivat hyvin ja ovat mahdollisimman terveitä. Yhdellä alueella palvelut voivat painottua työllisyyteen, toisella nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja kolmannella ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisyyn ja liikuntaan.

Kunnan tulee sekä suunnitella että toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhdessä kunkin alueen asukkaiden, järjestöjen ja sote-maakunnan kanssa. Yhteistyöhön kannattaa pyytää myös seurakuntia ja yrityksiä.

Sote-uudistuksen pohjana oleva maakunta ei voi olla hyvinvointia ja terveyttä edistettäessä ainoa toimija. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia.

Lakisääteisiä kunnan hyvinvointikertomuksia pitäisi kehittää niin, että kunnanosat nähdään asiakkaina. Silloin tuotaisiin esiin kunnan eri osien asukkaiden tarpeita. Tällaisten nykyisiä yksityiskohtaisempien hyvinvointikertomusten pitäisi olla tärkeimpiä kunnan palvelujen suunnittelun ja seurannan välineitä.

Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on kunnalle kuntalain mukainen tehtävä, mutta lopputulos eli asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tila näkyy tulevaisuudessa myös sote-maakunnan tilinpäätöksessä. Kunnan onnistuminen on siis tärkeää koko sote-uudistuksen kannalta, ja kunnille pitäisi antaa tuntuvia taloudellisia kannustimia hyvinvointityöhön.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sote-rakenteiden uudistamisen rinnalla huomio pitää kääntää hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitoon ja edistämiseen.

Sote-kustannusten kasvua voidaan hidastaa ainoastaan sekä ehkäisemällä ennalta että hoitamalla pahoinvointia.

Johanna Viita ja Kaija Tuuri

Viita on maakunta-asioiden kehityspäällikkö Kuntaliitossa. Tuuri on entinen osallisuus ja terveys -osaamisalueen lehtori Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.