Koronan aiheuttamasta kriisistä voidaan selvitä velkaantumatta - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Koronan aiheuttamasta kriisistä voidaan selvitä velkaantumatta

Keskuspankit voivat painaa uutta rahaa valtioille ja kansalaisille.

Julkaistu: 20.3. 2:00

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on kova isku taloudelle. Valtioiden mittavien velkataakkojen kasvaminen on herättänyt huolta (HS Pääkirjoitus 18.3.). Velkaantumiselle on kuitenkin vaihtoehto, josta kansalaisten kaikissa kriisistä kärsivissä maissa tulisi olla tietoisia: keskuspankit voivat painaa uutta rahaa valtioille ja kansalaisille.

Valtavirtataloustiede ei kannata rahan painamista, koska sen pelätään johtavan hallitsemattomaan inflaatioon. Pelko on aiheellinen, mutta historiasta tiedämme, että riski on hallittavissa tarkasti kontrolloidulla toiminnalla.

Rahan painamista vastustetaan vetoamalla kokemuksiin hyperinflaatioista. Niihin pätee yksi nyrkkisääntö: inflaatio ei johdu rahan määrän kasvusta vaan siitä, että ostettavia hyödykkeitä on liian vähän suhteessa rahaan. Tällöin valtioiden pitää ottaa säännöstelytoimet käyttöön eli hyödykkeet pitää panna ”kortille” kuten sota-aikana.

Historiassa hyperinflaatioon ei ole johtanut rahan painaminen vaan kaksi tekijää: niukkoja hyödykkeitä ei ole onnistuttu säännöstelemään tai sijoittajat ovat alkaneet myydä valuuttaa, mikä kiihdyttää arvon alenemista. Jälkimmäistä voi ehkäistä rajoittamalla pääomaliikkeitä.

Inflaatiopelkoja hillitsee finanssikriisiä seurannut matalan inflaation aika. Keskuspankit ovat jo luoneet valtavasti lisää rahaa, mutta sitä on jaettu ”markkinaehtoisesti” yksityisille pankeille. Raha ei ole mennyt juurikaan kulutukseen eikä siten aiheuttanut inflaatiota, vaan se on sijoitettu osakkeisiin ja kiinteistöihin, jolloin inflaatio onkin tapahtunut näiden hinnoissa.

Keskuspankit voisivat kenties nyt painaa rahaa jonkin verran suoraan valtioille ja kansalaisille kiihdyttämättä inflaatiota. Koska tilanne on poikkeuksellinen ja tuotantoketjut hauraita, tulee kuitenkin olla erityisen tarkkana, ettei hyödykkeistä tule pulaa.

Siksi painettua rahaa tulisi jakaa erittäin varovaisesti ja olla samalla valmis sääntelemään hyödykkeiden jakelua. Historiasta löytyy onnistuneita esimerkkejä: Länsi-Eurooppa rakennettiin toisen maailmansodan raunioista Yhdysvaltojen painaman Marshall-apurahan turvin ja nollaamalla velkoja.

Ihmisten hyvinvoinnin nimissä tulee kyseenalaistaa uskomus, että uuden rahan on oltava velkaa. Velkataloudesta hyötyvät yksityisten pankkien miljardööriomistajat. Jos valtioiden velkatasot ovat kriisin päätyttyä räjähtäneet, voi käydä niin, että kansalaisia aletaan valmistella hyvinvointivaltioiden lopulliseen alasajoon.

Oikeasti omaa valuuttaa liikkeelle laskevien valtioiden ei tarvitsisi koskaan maksaa velkojaan takaisin vaan ainoastaan huolehtia, että taloudessa ei ole hallitsematonta inflaatiota.

Suomen päätöksentekoa vaikeuttaa nyt euroalueeseen kuuluminen. Rahaa voidaan painaa vain eurovaltioiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) yhteispäätöksin. Tarvitaan valtava poliittinen paine, jotta asiaan saadaan muutos. Sitä ei tule, jos vaihtoehdot eivät ole tiedossa.

Ilkka Kärrylä

poliittisen historian tutkijatohtori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Pääkirjoitus|Hallitusohjelma väistyy, mutta talouden lait pätevät yhä

Seuraa uutisia tästä aiheesta