Suomella ja Euroopalla ei ole syytä antautua virukselle, jonka Itä-Aasian maat ovat pitkälti jo voittaneet - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Suomella ja Euroopalla ei ole syytä antautua virukselle, jonka Itä-Aasian maat ovat pitkälti jo voittaneet

Hidastamismallin takana on virheellinen ajatus, että koronaviruksen kitkeminen olisi mahdotonta. Kiinan ja Etelä-Korean esimerkit osoittavat, että virus on pysäytettävissä.

Julkaistu: 2.4. 2:00

Vaikka Suomi on ottanut käyttöön oikeita keinoja koronaviruksen torjumiseksi, maan strategia on yhä epäselvä. Virallisesti tavoite ei ole ”laumasuoja”, mutta silti lausunnoissa kuuluu toimien rajaaminen vain epidemian hidastamiseen.

Tämä on hyvin vaarallinen ajatus, jonka yhä useampi Euroopan maa on hylännyt. Tosiasiassa hidastaminen ei eroa laumasuojan tavoittelusta: virus leviää, kunnes immuniteetin saaneiden määrä on riittävä, ehkä 50–100 prosenttia väestöstä.

Hidastamisstrategia perustuu ylioptimistisille arvioille viruksen tappavuudesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan virukseen kuolisi vain 0,05–0,10 prosenttia tartunnan saaneista. Kansainvälisen tiedeyhteisön arviot ovat noin 10–20-kertaisia (Imperial Collegen arvio on noin yksi prosentti).

THL:n laskelmien 2–4 miljoonan ihmisen tartuttaminen johtaisi prosentin kuolleisuudella noin 20 000–40 000 ihmisen kuolemaan, vaikka sairaanhoidon kapasiteettia ei ylitettäisi. Tätä on mahdoton hyväksyä.

Myös THL:n arviot hoidon tarpeesta ovat optimistisia. Mikäli tarve onkin kansainvälisesti arvioidulla tasolla, olisi epidemian – ja tiukkojen rajoitusten – kestettävä selvästi yli vuoden, jotta edes laajennettu tehohoidon kapasiteetti riittäisi.

Hidastamismallin takana on virheellinen ajatus, että koronaviruksen kitkeminen olisi mahdotonta. Kiinan ja Etelä-Korean esimerkit osoittavat, että virus on pysäytettävissä.

Kun virus on saatu taltutettua, riittävät kevyemmät rajoitukset, jolloin elämä ja talous pääsevät normalisoitumaan, kuten nyt Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Kevyitä rajoituksia voidaan jatkaa, kunnes lääke tai rokote on saatavilla. Jos epidemia palaisi, sen torjunta varautuneena olisi helpompaa.

Suomella ja Euroopalla ei ole syytä antautua virukselle, jonka Itä-Aasian maat ovat pitkälti jo voittaneet.

Viruksen pysäyttämiseen on kaksi mallia: kattava ihmisten eristäminen viikkojen ajaksi tai kevyemmät rajoitukset yhdistettynä kohdennettuihin keinoihin. Nopeasti toiminut Etelä-Korea hyödynsi jälkimmäistä, mutta laajalle levinnyt epidemia pakotti Kiinan painottamaan ensimmäistä.

Ratkaisevaa Etelä-Korean onnistumiselle on laaja, myös oireettomia kattava testaaminen yhdistettynä tartuntaketjujen jäljittämiseen ja tapausten eristämiseen. Näin ei tarvita yhtä laajoja yleisiä rajoituksia. Siksi Maailman terveysjärjestö (WHO) kehottaa laajaan testaamiseen ja jäljittämiseen.

Suomessa kohdennetut keinot ehditään vielä ottaa käyttöön. Norja, Saksa ja Islanti ovat jo päättäneet toimia näin pysäyttääkseen viruksen. Suomi ei saa hukata tehtyjen päätösten tuomaa lisäaikaa. Testauskapasiteettia on nostettava, testausta laajennettava, ja tartuntaketjujen jäljitykseen on saatava tarvittavat resurssit.

Juhani Bonsdorff

Ph.D., matematiikka

Matti Jantunen

professori emeritus, ympäristöterveys

Mikko Kolehmainen

professori, ympäristöinformatiikka

Markku Seuri

lääketieteen tohtori, dosentti

Jouni Tuomisto

johtava tutkija, ympäristöterveys

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat