Suomen talous tarvitsee kestäviä toipumistoimia - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Suomen talous tarvitsee kestäviä toipumistoimia

Koronavirusepidemian aiheuttamaan taantumaan pitää vastata tavoilla, jotka vauhdittavat siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Julkaistu: 6.4. 2:00

Koronavirusepidemia uhkaa terveyttä ja koettelee yhteiskuntien kantokykyä. Epidemia ja sen torjumiseen tähtäävät rajoitukset hyydyttävät taloutta, ajavat yrittäjiä vaikeuksiin ja johtavat irtisanomisiin.

Hallitus on yhdessä muun muassa työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Pankin kanssa jo ryhtynyt toimiin, joilla pyritään patoamaan vahinkoja taloudelle ja työllisyydelle.

Koronakriisin keskellä on tärkeintä huolehtia terveydestä, turvasta, työstä ja taloudesta. Kun pahin vaihe on ohitettu, edessä on työläs toipuminen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju on kuitenkin arvioinut, että massiivisella elvyttämisellä talous voi selvitä kohtuullisin vaurioin.

Taloutta voidaan elvyttää karkeasti ottaen kahdella tavalla. Yksi malli on, että ylläpidetään vanhoja rakenteita ja yritetään jatkaa pitkälti niin kuin ennenkin. Toisessa mallissa autetaan samalla taloutta uudistumaan niin, että olemme paremmin valmistautuneita vastaamaan aikamme suuriin kysymyksiin.

Ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ehtyminen ovat yhä yhtä kiireellisiä ja vakavia ongelmia kuin ennen epidemiaa. Kaikkia pitemmän aikavälin talousratkaisuja onkin nyt syytä arvioida siitä näkökulmasta, vauhdittavatko vai jarruttavatko ne välttämätöntä siirtymää kohti hiilineutraalia ja monimuotoisuutta varjelevaa kiertotaloutta.

Jotta valmistelu ehditään hoitaa perusteellisesti ja toipumistoimet toteuttaa oikea-aikaisesti, keskustelua niistä on syytä käydä hyvissä ajoin. Siksi esitämme harkittavaksi joitain keinoja, joiden avulla Suomen taloutta ja työllisyyttä voidaan vauhdittaa tulevaisuutemme kannalta kestävällä tavalla.

Heti kriisin hellitettyä on hyvä harkita kestävää investointipakettia. Sen avulla voidaan vauhdittaa muutenkin tarpeellisia investointeja esimerkiksi ratoihin, rakennusten energiaremontteihin ja teollisuuden vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

Rahoituksen kanavoimiseen voidaan käyttää soveltuvin osin ilmastorahastoa. Investointipaketilla voitaisiin tukea sekä julkisen että yksityisen puolen investointeja.

Nyt voi myös olla sopiva hetki korottaa kotitalousvähennystä niissä tapauksissa, joissa kotitaloudet panostavat energiaremontteihin ja uusiutuvaan energiaan.

Korotettu kotitalousvähennys vauhdittaisi näitä investointeja ja kohentaisi työllisyyttä sekä auttaisi vähentämään päästöjä. Se olisi nopea ja hallinnollisesti yksinkertainen ratkaisu – kyse olisi jo olemassa olevan mallin päivittämisestä.

Myös työn verotusta voi olla paikallaan keventää tulonjaon kannalta reilulla tavalla. Talouden toivuttua veronalennusten valtion kassaan jättämän loven voisi paikata korottamalla vastaavasti ympäristö- ja kulutusveroja tai leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia. Tällainen kestävän kehityksen verouudistus tukisi sekä työllisyyttä että kestävyystyötä.

Kun talous notkahtaa, investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan voitaisiin turvata tarjouskilpailulla. Viime vuonna uusiutuvan energian tukien tarjouskilpailuista saadut kokemukset osoittavat, että kilpailutus on toimiva ja kustannustehokas malli.

Erityisesti uuteen teknologiaan, kuten merituulivoimaan, suunnattavia investointeja pitäisi vauhdittaa.

Taloutta ja työllisyyttä voidaan vauhdittaa muillakin keinoilla.

Pitäisikö kestävien ratkaisujen – kuten energiaremonttien ja autojen biokaasumuunnosten – nykyisiä tukia myöntää korotettuina ja virtaviivaistetuin hakumenettelyin?

Entä millä tavoin lento- ja meriliikenteen tukemisessa voitaisiin vauhdittaa vähäpäästöisiä ratkaisuja? Uudet ideat ovat tervetulleita.

Suomen talous on totisen paikan edessä. Nyt joudutaan harkitsemaan toimia, joita vielä muutama kuukausi sitten olisi pidetty mielikuvituksellisina tai mahdottomina.

Mitkä tahansa keinot valitsemmekin, niiden pitää samanaikaisesti vauhdittaa taloutta ja ratkaista laajamittaista ilmasto- ja ympäristökriisiä. Jos teemme nyt viisaita päätöksiä, kansantalous ja yritykset voivat toipua tästä ennennäkemättömästä koettelemuksesta siten, että ne ovat kriisin jälkeen monessa suhteessa aiempaa kestävämpiä.

Mari Pantsar ja Oras Tynkkynen

Pantsar on johtaja ja Tynkkynen vanhempi neuvonantaja Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat