Baarimikko ei ollutkaan Ischglin ”potilas nolla” eikä super­tartuttaja – Mitä Alppien korona­saagan jälki­pyykistä voisi oppia? - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Baarimikko ei ollutkaan Ischglin ”potilas nolla” eikä super­tartuttaja – Mitä Alppien korona­saagan jälki­pyykistä voisi oppia?

Syyllistämisestä ei ole hyötyä, päinvastoin.

Julkaistu: 7.4. 2:00, Päivitetty 7.4. 12:04

Kuva: Sirpa Räihä / HS

Aika moni tietää nyt Itävallan Ischglin ja siellä Kitzloch-nimisen baarin, vaikka laskettelu tai muut Alpeilla harrastettavat urheilu­lajit eivät kiinnostaisi henkilö­kohtaisesti lainkaan.

Kitzloch nimettiin ”virus­lingoksi” ja siellä työskennellyt baari­mikko vastuuttomaksi super­tartuttajaksi. Ischglistä tuli symboli matkailu­yrittäjien ahneudelle. Ischglistä levisi ainakin satoja tartuntoja lyhyen ajan sisällä ympäri Eurooppaa ja turistien koti­maissa edelleen muihin ihmisiin.

Samalla moni Alpeilla lomaillut alkoi tuntea syyllisyyttä. Haastattelin pari viikkoa sitten alppituristia, joka sanoi pelkäävänsä somelynkkausta eikä halunnut kertoa omalla nimellään kokemuksistaan. Myös Alpeilta tartunnan saanut ystäväni on kokenut viikkojen ajan paitsi koronavirusoireita myös kalvavaa syyllisyyttä.

Alpeilla lomailleet leimattiin monessa keskustelussa piittaamattomaksi eliitiksi, joka tartuttaa köyhät vanhukset ympäri Eurooppaa.

Hiihtoloma Alpeilla ei suomalaiselle ole välttämättä kalliimpi kuin hiihtoloma Lapissa. Yllättävää oli se, miten huonosti esimerkiksi Suomen viranomaiset tiesivät, että Alpeilla lomailee talvisesongin aikana tuhansia suomalaisia. Esimerkiksi helmikuussa yksin Tirolissa kävi lähes 6 000 suomalaista. Asiaan ei kiinnitetty huomiota edes sen jälkeen, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julisti Tirolin epidemia-alueeksi maaliskuun alussa.

Vastakkainasettelu Alppeihin liitettävän luksusmielikuvan kanssa ja siellä matkailleiden syyllistäminen kannattaisi lopettaa.

Itävallassa, jonka väkiluku on vajaat yhdeksän miljoonaa, tuli kahdessa viikossa 200 000 uutta työtöntä maaliskuun kahden viimeisen viikon aikana. Tirolin osavaltiossa, joka sai pahimman iskun koronavirusepidemiasta, työttömyys kasvoi lähes 200 prosentilla. Matkailuyrittäjien kannalta kausi loppui melkeinpä pahimpaan aikaan vuodesta.

Viime viikolla Itävallan viranomaiset kertoivat, että Kitzlochin baarimikko ei ollut Ischglin ”potilas nolla” eikä supertartuttaja. Hän oli ensimmäinen, joka meni lääkäriin ja sai positiivisen testituloksen Ischglissä. Ischglin potilas nollan jäljityksessä on ollut monia vaiheita. Epäiltynä oli sveitsiläinen nainen, jolla oli ensiksi kerrotun mukaan oireita 5. helmikuuta, mutta tieto osoittautui vääräksi – kyseessä oli 5. maaliskuuta huomatut oireet.

Joka tapauksessa helmikuun lopulla Ischglissä oli kaksi koronapositiivista norjalaista, jotka olivat Bolognassa Erasmus-opiskelijavaihdossa ja saaneet todennäköisesti tartuntansa Italiasta.

Mitä tästä jälkipyykistä pitäisi oppia? Ainakin se, että epidemia oli täydessä vauhdissa ennen kuin positiivisia testituloksia oli tiedossa laajemmin tai sairastuneita erityisen paljon. Se kannattaa edelleen pitää mielessä. Tartuttaja ei välttämättä ole itse sairas. Lisäksi: syyllistämisestä ei ole hyötyä, päinvastoin.

Itävalta aloitti epidemian puhjettua nopeat karanteenitoimet. Maanantaina liittokansleri Sebastian Kurz saattoi kertoa, että pääsiäisen jälkeen rajoituksia aletaan varovasti purkaa. Hengityssuojaimet ovat pakollisia kaupoissa ja julkisessa liikenteessä.

Päättäväisellä kurinalaisuudella Itävalta aikoo nousta kriisistä.

Kirjoittaja on HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja.

Oikaisu 7. huhtikuuta kello 12.03: Sveitsiläinen nainen ei ollut Ischglin potilas nolla, kuten tekstissä aiemmin virheellisten lehtitietojen perusteella kerrottiin.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat