Perustuslakivaliokunnan tarkka työ on lohdullista - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Perustuslakivaliokunnan tarkka työ on lohdullista

Valiokunnan nyt tekemät tulkinnat luovat puitteita sille, kuinka myös seuraavien kriisien aikana toimitaan.

Julkaistu: 7.4. 2:00, Päivitetty 7.4. 8:21

Kuva: Mika Ranta / HS

Meistä jokaisella on varmasti monia huolen – ja toivottavasti myös kiitollisuuden – aiheita nyky­todellisuudessa, jonka korona­virus­epidemia on värjännyt suuresti aiemmasta poikkeavaksi. Jokainen myös suojautuu epidemian etenemiseen liittyvien raskaimpien vaihto­ehtojen tuomilta ajatuksilta jollain luonteelleen ominaisella tavalla.

Omiin ilonaiheisiini kuuluu se, miten tarkasti ja vakaas­ti eduskunnan perustus­laki­valiokunta on viime viikkoina arvioinut hallituksen edus­kunnalle antamia, valmius­lain soveltamiseen liittyneitä laki­esityksiä ja muiden säädösten perustus­lain­mukaisuutta. Se tuo minulle lohtua tässä muutoin niin arvaamattomassa ja myös vallan­käytön mekanismit hyvin paljaaksi riisuvassa ajassa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat normaalioloissa vain har­voin tajuntaa räjäyttäviä kokemuksia. Poikkeusoloissa niiden sisältämät pohdinnat ovat olleet merkityksellisiä jopa omaan arkeen kuuluvien liikkumismahdollisuuksien ja niille asetettujen rajoitusten kannalta.

Perustuslakivaliokunnan lausuntojen lukeminen on antanut minulle myös oppimisen iloa ja sen päälle rakentuvaa hallinnan tunnetta. Hallinnan tunnetta on syventänyt entisestään se, että olen voinut seurata myös perustuslakivaliokunnan lausuntoja todella mielenkiintoisella tavalla lähes reaaliaikaisesti taustoittavaa ja arvioivaa Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ylläpitämää Perustuslakiblogia.

Joitain tuossa blogissa esiin tuotuja näkökulmia on nostettu hienosti esiin myös mediassa.

Perustuslakivaliokunnan työn huolellisuus on tuonut minulle paljon lohtua.

Lohtu syntyy siitä, että lakiesitysten ja muiden säädösten perustuslainmukaisuuden tulkinta on hyvin pienten vivahteiden, vahvasti aiempaan historiaan nojautuvien tulkintalinjojen ja erittäin erikoistuneen asiantuntemuksen aluetta.

Valiokunnan lausuntojen keskiössä eivät siksi ole epidemian torjunnan nopeat käänteet ja suunnaltaan vaihtuvat strategiat vaan pikemminkin luonteeltaan hyvin pysyvät ja liki ikiaikaiset valtioelinten välisiä valtasuhteita, kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien rajaamisen oikeutusta sekä valtioneuvoston toiminnan riittävää tarkkarajaisuutta koskevat selkeät ja omalla tavallaan myös upean tarinalliset asiat.

Lohdun kokemustani on vahvistanut se, että Perustuslakiblogissa nyt liki viikoittain ilmestyvät Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen muutoinkin hyvin oppineet ja pedagogiset kommentaarit ovat sisältäneet myös kerrassaan upeita sitaatteja Albert Camus’n romaanista Rutto.

Nuo sitaatit ovat tuoneet hänen valmiuslain soveltamista koskeviin pohdintoihinsa hienoa kaiken toistuvuuden ja myös kaikesta selviämisen tunnetta – jotain melkein meditatiivista tai luostarien elämälle omi­naisen lakkaamattoman rukouksen kaltaista eurooppalaista hohdetta.

Pidän lohdullisena myös sitä, että perustuslakivaliokunnan työ nojaa maamme perustuslakiin ja sen esitöihin, valiokunnan omiin aiempiin lausuntoihin sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden tulkintaan. Siksi valiokunta rakentaa lausunnoillaan koko ajan myös tulevaa. Valiokunnan nyt tekemät tulkinnat luovat puitteita sille, kuinka myös seuraavien kriisien aikana toimitaan ja miten valmiuslakia tulisi sitä ennen parantaa ja tarkentaa.

Tulevat kriisit eivät kuitenkaan ole koskaan täsmälleen edeltäjiensä kaltaisia. Siksi politiikkaan jää perustuslain tulkinnan ohella aina tilaa myös johtajuudelle ja sen puitteissa tehtäville ratkaisuille. Tuo johtajuus kuuluu nyt pääministeri Sanna Marinille (sd) ja hänen hallitukselleen.

Viime viikkoina on kiinnitetty pal­jon huomiota todellisiin ja kuviteltuihin risahduksiin pääministerin ja tasavallan presidentin välillä. Risahdukset ovat toki kiinnostavia ja niillä on merkitystä myös valtioelinten tulevien valtasuhteiden kannalta.

Ajattelen kuitenkin, että parlamentaarisen demokratian tulevaisuuden kannalta merkittävimmät risahdukset kuuluvat juuri nyt perustuslakivaliokunnan suunnasta ja sen muodoltaan hyvin harkittujen lausuntojen ilmentämistä valtioneuvoston toimintaa koskevista huomioista ja huomautuksista.

Ne ansaitsisivat huolellista ar­viointia myös muiden kuin valtiosääntöoppineiden parissa.

Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat