Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan tukea oppimisvaikeuksien voittamiseen - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan tukea oppimisvaikeuksien voittamiseen

Poikkeusoloissa monet oppivelvollisuuden pidentämisen toteutumista säätelevät kysymykset jäävät vaille riittävää selvitystä.

Julkaistu: 10.4. 2:00

Koronavirusepidemia on osoittanut suomalaisen koulun eettisen selkärangan olevan vahva. Opettajien, koulujen muun henkilöstön ja hallinnon yhteisponnistuksin oppilaille on voitu tarjota toimivaa opetusta myös poikkeusoloissa.

Koronavirustilanteen vaikutukset oppimiseen eivät kuitenkaan rajoitu epidemia-aikaan. Moni lapsi ja nuori kärsii vakavasti oppimistaan häiritsevistä ongelmista vielä pitkään poikkeusajan väistyttyä. On erittäin tärkeää jo nyt varautua näihin jälkiseurauksiin.

Epidemian seurauksena koulutuksen uudistamishankkeita on välttämätöntä arvioida uudelleen. Hallitus on ohjelmassaan päättänyt laajentaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen. Poikkeusoloissa monet tämän uudistuksen toteutumista säätelevät kysymykset jäävät vaille riittävää selvitystä.

Uudistusta pohjustava tutkimus on ollut riittämätöntä. Hallituksen olisi syytä harkita vakavasti uudistuksen myöhentämistä tai siitä kokonaan luopumista tällä hallituskaudella.

Oppivelvollisuuden laajentamiseen varatut resurssit tarvitaan nyt erityisesti opiskelunsa häiriöistä vakavimmin kärsineiden oppilaiden tukemiseen. Opettajat eivät ponnisteluistaan huolimatta tavoita kaikkia kotona olevia oppilaita.

Syksystä lähtien nämä oppilaat tarvitsevat massiivista pedagogista ja hyvinvointinsa tukea suoriutuakseen koulunkäynnistään.

Jo ennen epidemiaa moni lapsi ja nuori kamppaili vakavien oppimisen ongelmien kanssa. Noin joka kahdeksas nuori joutui jättämään peruskoulun ilman riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Näiden oppilaiden osuus on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Kriisi uhkaa kasvattaa näiden oppilaiden määrää ja ongelmien vakavuutta entisestään.

Heikoimmassa asemassa ovat oppilaat, joiden kotoa saama tuki oppimiselleen on jo ennestään puutteellista.

Tutkimukset osoittavat sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevien perheiden määrän lisääntyneen viime vuosina huomattavasti.

Koronavirusepidemia todennäköisesti lisää näiden perheiden määrää ja entisestään heikentää niiden kykyä huolehtia lastensa hyvinvoinnista ja oppimisen tuesta.

Hyvä osaaminen on jokaisen suomalaisen perusoikeus ja edellytys kansakunnan hyvinvoinnille. Koko ikäluokan velvoitteiden lisäämisen sijaan koronavirusepidemian jälkimainingeissa tärkeintä on turvata tämän oikeuden varmistaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Markku Jahnukainen

professori, Helsingin yliopisto

Kirsti Karila

professori, Tampereen yliopisto

Jouni Välijärvi

professori (emeritus), Jyväskylän yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat