Korkeakoulut ovat epäonnistuneet opetuksen digitalisoinnissa - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Korkeakoulut ovat epäonnistuneet opetuksen digitalisoinnissa

Digitaalinen transformaatio edellyttää uusien rakenteiden luomista. Näitä uusia rakenteita ei ole luotu.

Julkaistu: 21.4. 2:00

Suomessa korkeakouluopetuksen digitalisointiin on panostettu ainakin vuosikymmenen ajan. Nyt yhdessä yössä, pakon edessä, kampukset suljettiin ja opetus siirtyi digitaaliseksi. Miten kävi?

Monelle opettajalle muutos on ollut iso ja venyminen merkittävää. Korkeakoulujohdossa näyttää nyt vallitsevan käsitys, että digimuutoksessa on pärjätty vallan erinomaisesti.

Tässä sekoittuu kaksi asiaa: pärjääminen välittömässä kriisissä ja pärjääminen pitkäjänteisessä muutoksessa. Opettajat ovat kylläkin onnistuneet siirtämään luokkahuoneet verkkoon, mutta sen syvällisempää rakennemuutosta ei näytä tapahtuneen. Kuten suuret murrokset yleensäkin, digitaalinen transformaatio edellyttää uusien rakenteiden luomista. Näitä uusia rakenteita ei ole luotu.

Kriisin alussa esimerkiksi ammattikorkeakoulut kaipasivat yksityisiä sisällöntarjoajia avaamaan oppimissisältönsä maksutta opiskelijoiden käyttöön. Muita pyydettiin avaamaan, mutta itsellä ei näytä olleen mitään mitä avata. Olisi voinut kuvitella, että yhdessä yössä olisi syntynyt eräänlainen ilmainen verkkokurssien Spotify. Ei syntynyt.

Pääosin kuntien omistaman suomalaisen ammattikorkeakouluverkoston on ollut helppo panostaa korkeakoulukiinteistöihin. Huomattavan paljon etäisemmiltä ja epämääräisemmiltä on tuntunut panostaminen yhteisiin pilvipalveluihin ja alustainvestointeihin. Siksi näitä panostuksia ei ole tehty alkuunkaan riittävästi.

Monen kivijalkainstituution kohtalona on ollut verkkokauppa. Ammattikorkeakouluilla on yhteinen kurssiverkkokauppa campusonline.fi, mutta sitä ei markkinoida. Muutama satunnainen kokeilu paljastaa, että yksittäisen korkeakoulun julkisilla verkkosivulla alustaa ei mainita lainkaan.

Liiketoimintamallin puuttuminen on yksi suurimpia haasteita. Digimaailman liiketoimintamallit ovat kompleksisia. Korkeakouluilla ei ole verkko-opetuksen liiketoimintamallia. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen rahoitusmalli ei miltään osin tue liiketoimintamallin syntymistä.

Suomalaisten verorahoilla kustannettu opetus on maksutonta kaikille Eta-maiden asukkaille. Verkossa tämä tarkoittaa sitä, ettei tarvitse edes tulla Suomeen saadakseen ilmaista opetusta. Onko tässä järkeä? Käsitykseni on, että korkeakouluopetuksen digitransformaatio on suurin epäonnistuminen sitten Nokian kännykkämarkkinoiden romahtamisen.

Klik, klik ja olet kurssilla. Näin helppoa sen tulisi olla.

Ruohonjuuritasolla Suomessa on tehty paljon hyvää työtä digitalisaation edistämiseksi. Ilman merkittävää rakenteellista uudistamista muutos ei kuitenkaan onnistu. Kunhan koronaviruksesta selvitään, on aika tarkastella myös korkeakoulujen rakenteellisia ratkaisuja uudessa valossa.

Ville Saarikoski

nettitalouden yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat