Omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen on entistä tärkeämpää koronakriisin aikana - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen on entistä tärkeämpää koronakriisin aikana

Monet työssä käyvät omaishoitajat kokevat hankaliksi erityisesti yllätyksellisten tilanteiden vaatiman nopean reagoinnin.

Julkaistu: 25.4. 2:00

Suomessa on haettu vähän keinoja siihen, miten omia tai puolison vanhempia, puolisoa tai erityishoitoa tarvitsevaa lasta hoitavat jaksavat ja pysyvät ansiotyössä. Nyt koronaviruspandemian aikana monet tavat yhdistää ansiotyö ja omaishoito ovat tarpeen – olipa kysymyksessä vanhempien etäomaishoito tai lastenhoidon järjestäminen etätyön lomassa.

Työpaikat haluavat pitää kiinni osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Kun tavoitellaan parhaita osaajia, omaishoitoystävällinen työpaikka on kilpailuvaltti. Britanniassa yritykset osoittavat omaishoitomyönteisyyttä esimerkiksi Employers for Carers -järjestön ehdot täyttämällä. Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelma ajaa samaa asiaa. Eräässä tamperelaisessa yrityksessä saa palkallista hoitovapaata iäkkäiden vanhempien sairastumis- ja loukkaantumistilanteissa. Yritys haluaa, että työntekijät nähdään kokonaisina ihmisinä työtä ja yksityiselämää erottamatta.

Tilanteet omaishoidossa ovat intensiteetiltään kovin erilaisia, mutta yhteistä kaikille on ajoittainen avuntarpeen ennakoimattomuus. Monet työssä käyvät omaishoitajat kokevat hankaliksi erityisesti yllätyksellisten tilanteiden vaatiman nopean reagoinnin. Kunnallinen omaishoitopäätös tai kodinhoitoapu ei ehdi useinkaan avuksi.

Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista voi edistää hoitovapailla ja hoitovapaarahoilla, ansionmenetyksen korvaavalla päivärahalla ja kotiin annettavilla palveluilla. Työpaikan joustava asenne omaishoitotyöhön on kaiken perusta. Työntekijän tulee voida ottaa asia puheeksi ilman pelkoa siitä, miten tarpeeseen vastataan.

Kaikki olemassa olevatkaan keinot eivät ole työpaikoilla tunnettuja. Esimerkiksi työsopimuslain tarjoama subjektiivinen oikeus tilapäiseen, palkattomaan poissaoloon yllättävien hoivajärjestelyjen vuoksi tunnetaan huonosti.

Kaikkien taloudellinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista palkattomia poissaoloja. Emme ole Suomessa vielä tottuneet ajattelemaan, että omaishoitotilanteen vuoksi maksettaisiin muuta korvausta kuin kunnallista omaishoidon tukea. Tuki on harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen etuus ja se kohdistuu useimmiten pysyvään ja täysipäiväiseen omaishoitoon.

Meneillään oleva koronaviruskriisi on herkistänyt poliitikot miettimään kompensaatiota palkattomasta lastenhoitovapaasta. Ruotsissa ja Tanskassa poissaoloja korvataan muun muassa saattohoitotilanteissa. Tämä lisää sosiaaliturvakustannuksia mutta antaa työntekijälle taloudellisesti turvatun mahdollisuuden palkattomaan vapaaseen ja jatkaa työssä.

Pahimmillaan hoivatarpeet kotona vaativat omaishoitajat jäämään pois töistä. Yhteiskunnalle, työpaikoille tai omaishoitajille tämä ei ole paras vaihtoehto. Paljon puhuttu hoitajapula pahenee, mikäli omaishoidon kautta tehty työ häviää.

Elli Aaltonen

työelämäprofessori

Laura Kalliomaa-Puha

sosiaalioikeuden professori, Tampereen yliopisto

Oikaisu 28.4. klo 16:42: Toisin kuin tekstissä aiemmin luki, toisen kirjoittajan nimi on Laura Kalliomaa-Puha, ei Laura Puha-Kalliomaa.  

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat